Opiskeluvinkit: tutkittuihin menetelmiin perustuva opas

Yleisin tapa opiskella on lukea muistiinpanoja tai oppikirjaa uudelleen. Se tuntuu tehokkaalta, koska teksti alkaa näyttää tutulta. Tuttuus ei kuitenkaan tarkoita osaamista. Uudelleenlukeminen opettaa tunnistamaan tietoa, mutta kokeessa pitää muistaa se itse, ilman vihjeitä.

Kun luet saman tekstin toistamiseen, se sujuu nopeammin ja vaivattomammin. Aivot tulkitsevat tämän sujuvuuden merkiksi siitä, että asia on opittu. Tutkijat kutsuvat ilmiötä tuttuusharhaksi. Todellisuudessa sujuvuus kertoo vain siitä, että tunnistat tekstin, ei siitä, että osaisit palauttaa tiedon mieleen tyhjästä.

Alleviivaaminen ja uudelleenlukeminen ovat tutkitusti tehottomia. Dunlosky ym. (2013) arvioivat kymmeniä opiskelutekniikoita satojen tutkimusten perusteella ja antoivat molemmille arvion "matala tehokkuus". Korkeimman arvion saivat aktiivinen muistelu eli itsensä testaaminen tehtävillä sekä hajautettu kertaus eli opiskelun jaksottaminen useammalle päivälle.

Ongelma ei yleensä ole motivaation puute tai laiskuus. Ongelma on tekniikassa. Tehoton menetelmä vaatii paljon aikaa ja tuottaa vähän tuloksia. Kun vaihtaa menetelmää, sama opiskeluaika tuottaa huomattavasti paremman lopputuloksen. Kyse ei ole siitä, kuinka paljon opiskelee, vaan siitä, miten opiskelee.

Aktiivinen muistelu tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että testaat itseäsi sen sijaan, että lukisit samaa tekstiä uudelleen. Joka kerta kun haet tiedon muistista omin voimin, muistijälki vahvistuu. Pelkkä lukeminen sen sijaan opettaa vain tunnistamaan tekstiä, ei palauttamaan sitä mieleen.

Yksinkertaisin tapa: lue kappale, sulje kirja ja kirjoita ylös kaikki, mitä muistat. Vertaa sen jälkeen muistiinpanoihisi. Puutteet kertovat tarkalleen, mitä pitää opiskella lisää. Tämä on nopeaa, eikä vaadi mitään erityisiä välineitä.

Harjoituskysymykset ovat aktiivisen muistelun tehokkain muoto. Kun vastaat kysymykseen ilman muistiinpanoja, joudut hakemaan tiedon muistista, juuri kuten kokeessa. Voit tehdä kysymyksiä itse, pyytää kaveria kyselemään tai käyttää sovellusta kuten Lexie, joka tekee kysymyksiä muistiinpanoistasi automaattisesti.

Roediger ja Karpicke (2006) osoittivat, että opiskelijat jotka testasivat itseään muistivat viikon jälkeen 80 prosenttia materiaalista. Pelkästään uudelleen lukeneet muistivat 36 prosenttia. Ero on valtava, ja se syntyi samalla opiskeluajalla. Ainoa ero oli menetelmä: toinen ryhmä luki, toinen testasi itseään.

Hajautettu kertaus tarkoittaa, että jaat opiskelun useammalle päivälle sen sijaan, että lukisit kaiken yhtenä iltana. Kertaat samoja asioita kasvavilla aikaväleillä: ensin seuraavana päivänä, sitten kolmen päivän päästä, sitten viikon päästä. Tämä hyödyntää aivojen luontaista tapaa vahvistaa muistijälkiä.

Aivot vahvistavat muistia tehokkaimmin silloin, kun joudut ponnistelemaan asian palauttamiseksi mieleen. Jos kertaat liian pian, muistaminen on helppoa eikä vahvista muistia. Jos kertaat liian myöhään, asia on jo unohtunut ja joudut aloittamaan alusta. Paras hetki on juuri ennen kuin olisit unohtanut.

Pänttääminen eli kaiken lukeminen yhdessä illassa voi toimia huomisen kokeeseen. Mutta viikossa pänttääjät unohtavat 70–80 prosenttia opiskelemastaan. Hajautettua kertausta käyttävät muistavat saman 70–80 prosenttia. Ero kertoo karua kieltä: pänttääminen on lyhytaikaista selvitymistä, ei oppimista.

Kun olet opiskellut uutta asiaa, kertaa se seuraavana päivänä. Merkitse kalenteriin, milloin palaat asiaan seuraavan kerran, tai käytä sovellusta joka ajoittaa kertaukset puolestasi. Tärkeintä on, ettei kertaus jää yhden kerran varaan. Pieni vaiva joka päivä tuottaa paremman tuloksen kuin yksi pitkä urakka.

Yksi tehokkaimmista mutta aliarvostetuimmista opiskelutekniikoista on asian opettaminen muille. Kun joudut selittämään asian omin sanoin, huomaat nopeasti, mitä todella ymmärrät ja missä on aukkoja. Tuttuuden tunteen taakse ei voi enää piiloutua.

Pyydä kaveria kyselemään tai selitä asia ääneen ikään kuin opettaisit sitä jollekulle, joka ei tiedä aiheesta mitään. Jos jäät jumiin tai alat kierrellä, osaaminen ei ole vielä riittävän syvällistä. Tämä toimii myös yksin: selitä asia ääneen itsellesi tai kirjoita selitys paperille ilman muistiinpanoja.

Lukiessa on helppo edetä tutunnäköisen tekstin yli ja kuvitella ymmärtävänsä asian. Mutta kun yrität selittää saman asian ilman tukimateriaalia, puutteet tulevat esiin heti. Tiedon tuottaminen itse on aina tehokkaampaa kuin sen toistaminen ulkoa.

Kaikki opiskeluminuutit eivät ole samanarvoisia. Viisitoista minuuttia aktiivista muistelua on tehokkaampaa kuin tunti uudelleenlukemista. Kyse ei ole ajan määrästä vaan siitä, mitä sillä ajalla tekee.

Aloita aina vaikeimmasta asiasta. Se on juuri se kohta, jossa harjoittelusta on eniten hyötyä. Helppojen asioiden kertaaminen tuntuu mukavalta, mutta se ei vie osaamista eteenpäin. Aivot ovat session alussa virkeimmillään, joten vaativin materiaali ansaitsee parhaan keskittymisen.

Noin 45 minuuttia keskittynyttä opiskelua ja sitten tauko on tehokkaampaa kuin kolme tuntia puolittaista lukemista. Väsyneenä opiskelu tuottaa heikkoja tuloksia: muisti toimii huonommin, keskittyminen herpaantuu ja kaikki vie pidempään. Jos on väsynyt, kannattaa nukkua ensin ja opiskella levänneenä.

Uni ei ole opiskelun vastakohta vaan sen jatke. Aivojen muistin vakiinnuttamisprosessi tapahtuu suurelta osin unen aikana. Syvän unen vaiheessa päivällä opitut asiat siirtyvät lyhytkestoisesta muistista pitkäkestoiseen. Jos nukut liian vähän, tämä prosessi jää vajaaksi ja opittu tieto häviää.

Tehokas tapa on lukea uutta materiaalia illalla ja kerrata sama asia seuraavana aamuna. Yön aikana aivot ovat jo käsitelleet tietoa, ja aamulla kertaaminen vahvistaa muistijälkeä entisestään. Tämä ei vaadi ylimääräistä aikaa vaan riittää, että siirtää osan opiskelusta iltaan ja aloittaa aamun lyhyellä kertauksella.

Tässä sessiossa yhdistyvät kaikki neljä oppaan menetelmää: uuden lukeminen, aktiivinen muistelu, hajautettu kertaus ja selittäminen. Mikään yksittäinen vaihe ei ole pitkä tai raskas, mutta yhdessä ne tuottavat moninkertaisen tuloksen pelkkään lukemiseen verrattuna.