Lexie

Hajautettu kertaus: tehokkain tapa siirtää tieto pitkäkestoiseen muistiin

Hajautettu kertaus (tai jaksottaminen) tarkoittaa sitä, että opiskelu jaetaan useammalle päivälle sen sijaan, että kaikki opiskeltaisiin kerralla. Samoja asioita kerrataan tietyin väliajoin, ja välit kasvavat sitä mukaa kun asia alkaa pysyä muistissa. Useat lyhyet opiskelurupeamat toimivat paremmin sekä tietoaineissa että taitojen oppimisessa. Se on vankimpia muistitutkimusten tuloksia. Tässä oppaassa käydään läpi optimaalinen kertausaikataulu ja miten sitä sovelletaan mihin tahansa aineeseen.

Hajautettu kertaus opiskelumenetelmänä

Mikä kertausaikataulu toimii?

KertausMilloinMiksi
1.1 päivä oppimisen jälkeenUnohtamiskäyrän jyrkin kohta
2.3 päivää 1. kertauksen jälkeenMuistijälki hiipuu mutta on vielä palautettavissa
3.7 päivää 2. kertauksen jälkeenTestaa, onko tieto siirtymässä pitkäkestoiseen muistiin
4.14 päivää 3. kertauksen jälkeenTarpeeksi pitkä väli että joudut jo ponnistelemaan asian muistista
5.30 päivää 4. kertauksen jälkeenJos muistat tämän nyt, muistat sen kuukausia

Tutkituin kertausaikataulu noudattaa karkeasti tuplaantuvaa kaavaa: kertaa 1 päivän, 3 päivän, 7 päivän, 14 päivän ja 30 päivän jälkeen. Viisi kertauskertaa yhteensä. Sen jälkeen muistijälki on useimmiten käytännössä pysyvä.

Todellinen optimiväli riippuu siitä, miten vaikea asia on sinulle henkilökohtaisesti, miten hyvin sisäistit sen ensimmäisellä kerralla ja miten paljon aiheeseen liittyvää tietoa sinulla jo on. Vieraan kielen sanasto tarvitsee tiheämmät kertausvälit kuin käsite, joka liittyy asioihin jotka jo hallitset.

Sovellukset kuten Anki ja Lexie käyttävät algoritmeja (SM-2, FSRS), jotka säätävät välejä suorituksesi perusteella: lyhyempiä jos kompuroi, pidempiä jos muistaminen on helppoa. Alla oleva kiinteä aikataulu on hyvä lähtökohta, jos teet tämän manuaalisesti.

Entä jos kokeeseen on vain 3 päivää?

Hajautettu kertaus on suunniteltu viikkojen mittaiseen asteittaiseen kertaamiseen. Mutta jos kokeeseen on 3 päivää, voit silti hyödyntää ydinperiaatetta: jaksota kertaushetkesi yhden pitkän pänttäyssession sijaan ja testaa itseäsi uudelleenlukemisen sijaan.

Päivä 1

Opiskele materiaali aktiivisesti. Älä pelkästään lue vaan tee kysymyksiä, peitä muistiinpanosi ja yritä muistaa avainasiat, kirjoita ylös mitä muistat ilman vilkuilua. Tunnista kaikki mitä et vielä osaa.

Päivä 2

Kertaa kaikki edellisen päivän materiaalit, aloita siitä mitä muistit väärin. 24 tunnin tauko tarkoittaa, että osa on unohtunut ja se on tarkoituskin. Uudelleenpalauttamisen vaiva tekee muistijälkistä vahvempia kuin jos olisit vain jatkanut opiskelua putkeen.

Päivä 3

Viimeinen kertauskierros. Keskity materiaaliin, jonka kanssa kamppailit päivänä 2. Älä valvo myöhään sillä uni vahvistaa muistia. Keskittynyt 45 minuutin sessio voittaa 4 tunnin väsyneen maratonin.

Tämä ei tuota yhtä hyvää muistamista kuin 30 päivän aikataulu. Unohdat todennäköisesti suurimman osan viikossa. Mutta tällainen tiivistetty jaksotuskin aktiivisella muistelulla voittaa yksittäisen pänttäyssession selkeästi.

Miksi hajautettu kertaus tuntuu vaikealta?

Hajautetun kertauksen haaste on se, että joudut taistelemaan omia vaistojasi vastaan. Aivot käskevät lukea sitä mikä tuntuu vieraimmalta juuri nyt, mikä yleensä tarkoittaa pänttäämistä koetta edeltävänä iltana. Pänttääminen toimii huomisen kokeeseen mutta pettää ensi kuun kertauskokeessa.

Unohtamiskäyrä, jonka Hermann Ebbinghaus havaitsi vuonna 1885 ja jonka moderni tutkimus on vahvistanut, osoittaa, että unohdat noin 70 % uudesta tiedosta 24 tunnin sisällä, jos et kertaa sitä. Mutta avainoivallus on tämä: joka kerta kun onnistut palauttamaan tiedon mieleen lähes unohtamisen rajalla, unohtamiskäyrä loivenee. Väli ennen unohtamista kaksinkertaistuu tai kolminkertaistuu.

Käsite, jonka kertaat 1 päivän, 3 päivän, 7 päivän ja 21 päivän jälkeen, muuttuu käytännössä pysyväksi — vain neljällä lyhyellä kertauskerralla. Saman materiaalin pänttääminen neljästi yhtenä iltana tuottaa murto-osan siitä kestävyydestä.

Yleisimmät virheet

Kertaat liian usein

Jos kertaat asiaa, jonka jo osaat hyvin, tuhlaat aikaa. Kertaus ei vahvista muistijälkeä enää. Optimaalinen kertaushetki on juuri unohtamisen rajalla, kun muistaminen tuntuu vaivalloiselta mutta on vielä mahdollista. Helppo kertaus on hukkaan heitetty kertaus.

Uudelleenluet aktiivisen muistelun sijaan

Hajautettu kertaus toimii parhaiten yhdistettynä aktiiviseen muisteluun. Ideana on että testaat itseäsi jokaisella kertauskerralla, eli et vain lue muistiinpanoja uudelleen.

Luovut aikataulusta

Viime viikon materiaalin kertaaminen tämän illan uuden sisällön sijaan tuntuu väärältä, varsinkin ennen tenttiä. Mutta viime viikon materiaali on suuremmassa vaarassa kadota pysyvästi. Luota väleihin vaikka se tuntuisi epämukavalta.

Liikaa uutta kerralla

Jos lisäät 200 muistikorttia järjestelmään ensimmäisenä päivänä, kertauskuorma kasvaa hallitsemattomaksi viikossa. Lisää 10–20 uutta asiaa päivässä ja anna järjestelmän aikatauluttaa kertaukset luonnollisesti.

Miten käyttää hajautettua kertausta käytännössä?

Hajautettu kertaus tarvitsee järjestelmän, jolla seuraat kertausväleja. Voit käyttää sovellusta (Anki, Lexie jne) tai yksinkertaista manuaalista menetelmää.

Manuaalinen Leitner-laatikkomenetelmä: Hanki 5 laatikkoa tai kansiota. Uusi materiaali aloittaa laatikosta 1, jonka kertaat päivittäin. Kun muistat oikein, asia siirtyy laatikkoon 2 (kertaus 3 päivän välein). Oikein laatikosta 2? Siirtyy laatikkoon 3 (viikoittain). Ja niin edelleen. Jos muistat väärin millä tahansa tasolla, asia putoaa takaisin laatikkoon 1. Tämä yksinkertainen järjestelmä aikatauluttaa automaattisesti vaikeammat asiat useammin.

Sovelluksessa algoritmi hoitaa aikataulutuksen. Sinun tarvitsee vain tehdä päivittäiset kertaukset. Tee kertauksia joka päivä, vaikka niitä olisi vain muutama. Päivän väliin jättäminen ruuhkauttaa systeemin nopeasti.

Mitä jaksottaa: faktatieto (sanasto, päivämäärät, kaavat, määritelmät) toimii parhaiten jaksotetussa järjestelmässä. Monimutkaisempi ongelmanratkaisu hyötyy myös jaksotetusta harjoittelusta eli palaa tehtävätyyppeihin väliajoin sen sijaan, että harjoittelet ne kaikki yhdessä sessiossa.

Yhdistä aina jaksotus aktiiviseen muisteluun. Jokaisella kertauskerralla yritä vastata ennen vastauksen paljastamista. Jaksotusaikataulu kertoo MILLOIN kertaat; aktiivinen muistelu kertoo MITEN.

Mitä luvut kertovat?

Unohdat noin 70 % uudesta tiedosta 24 tunnin sisällä ilman kertausta

Ebbinghaus, 1885

Hajautettu harjoittelu tuottaa 200 % paremman muistamisen kuin pänttääminen viikon viiveellä

Jokainen onnistunut jaksotettu palautus karkeasti kaksinkertaistaa ajan ennen unohtamista

15 minuuttia hajautettua kertausta päivittäin voittaa 3 tunnin viikoittaisen pänttäyksen

Usein kysytyt kysymykset

Nämä ovat kolme tapaa automatisoida kertausaikataulu. Leitner on yksinkertaisin: fyysiset laatikot, joissa oikeat vastaukset siirtävät kortteja eteenpäin ja väärät palauttavat laatikkoon 1. Se toimii mutta välit ovat jäykät. SM-2:n loi Piotr Wozniak vuonna 1987 ja se oli pitkään Ankin oletusalgoritmi, se säätää välejä antamasi vaikeusarvion perusteella. FSRS on uudempi ja tarkempi. Se mallintaa muistiasi, joten se ennustaa tarkemmin milloin olet unohtamassa jotain. Sekä Anki (v23.10 alkaen) että Lexie käyttävät FSRS:ää. Useimmille opiskelijoille algoritmi merkitsee vähemmän kuin se, että oikeasti teet kertausta joka päivä.
Pitkäkestoisen muistamisen kannalta selkeästi kyllä. Pänttääminen voi toimia huomisen kokeeseen, mutta viikossa pänttääjät unohtavat 70–80 % kun taas jaksotettua kertausta käyttävät muistavat sen saman 70–80 %. Kertauskokeisiin, ammattisertifikaatteihin ja kaikkiin tilanteisiin, joissa tarvitset tietoa ensi tiistaita pidemmälle, hajautettu kertaus on ylivoimainen. Kokonaisopiskeluaika on usein myös pienempi, koska et joudu opettelemaan unohdettua materiaalia alusta.
Tyypillisesti 15–30 minuuttia päivittäisiä kertauksia. Tärkeintä on johdonmukaisuus, ei kesto. Jos päivittäinen kertauksesi ylittää 45 minuuttia, lisäät todennäköisesti liian paljon uutta kerralla. Rajoita uusia asioita hallittavaan tahtiin: 10–20 uutta asiaa päivässä on kestävä vauhti.
Kyllä, mutta muokkaa formaattia. Yksinkertaisten korttien sijaan tee kehotteita, jotka vaativat kappaletason vastauksia: "Selitä ensimmäisen maailmansodan syyt 3–4 lauseella" tai "Esitä argumentit utilitarismin puolesta ja sitä vastaan." Et kirjoita koko esseetä joka kerta, mutta harjoittelemalla avainargumenttien, todisteiden ja rakenteiden muistelua jaksotetuin välein pystyt kokoamaan esseitä hyvin muistetuista rakennuspalikoista sen sijaan, että yrittäisit tuottaa kaiken tyhjästä koepaineen alla.
Lexie logo

Tee muistiinpanoistasi harjoituskysymyksiä sekunneissa

Lexie käyttää aktiivista mieleen palauttamista ja ajastettua kertaamista, jotta oikeasti muistat mitä opiskelet. Ota kuva muistiinpanoistasi ja ala harjoitella heti.