Kemian yo-koe: vinkit ja valmistautuminen

Kemian ylioppilaskoe on 120 pisteen koe, joka jakautuu kolmeen osaan. Osa 1 on pakollinen 20 pisteen monivalintatehtävä, yleensä 10 kysymystä, joista kukin on 2 pistettä. Väärästä vastauksesta saa 0 pistettä.

Osassa 2 on seitsemän 15 pisteen tehtävää, joista vastaat neljään. Osassa 3 on kolme 20 pisteen tehtävää, joista vastaat kahteen. Eli yhteensä vastaat seitsemään tehtävään. Kokeessa on aikaa 6 tuntia.

Osan 3 tehtävät ovat vaativampia ja edellyttävät täsmällisempää periaatteiden hallintaa kuin osan 2 tehtävät. Valitse tehtävät sen mukaan, mitkä aiheet oikeasti osaat. Laskutehtävissä kannattaa laskea, ehditkö ratkaista ne loppuun asti.

Kemiassa pisteitä kertyy yksittäisistä oikeista asioista: oikea reaktioyhtälö, oikea lasku, oikea käsite, oikea johtopäätös. Arvosteluperusteissa jokainen piste on sidottu tiettyyn asiaan.

Reaktioyhtälöissä pisteet jaetaan tyypillisesti näin: oikeat aineet 1 piste, oikeat kertoimet 1 piste, oikeat olomuodot 1 piste. Orgaanisissa yhtälöissä käytetään rakennekaavoja.

Laskutehtävissä pisteitä saa välivaiheista: oikea kaava, oikeat arvot, oikea stoikiometrinen suhde, oikea lopputulos oikealla tarkkuudella ja yksiköllä. CAS-ohjelmia saa käyttää, mutta vastauksesta pitää silti näkyä, mitä periaatetta tai lakia on sovellettu.

Kemiassa on erityinen sääntö nimeltä ei-VSE: jos stoikiometrinen suhde on väärin, rajoittava tekijä on väärin tai reaktioyhtälössä on väärä aine, pisteiden kertyminen pysähtyy siihen kohtaan. Tämä tarkoittaa, että vaikka loppulasku olisi oikein, siitä ei saa pisteitä. Stoikiometria on siis pakko osata.

Kirjoita reaktioyhtälöt oikein. Reaktioyhtälöissä pitää olla pienimmät mahdolliset kokonaislukukertoimet ja olomuodot. Orgaanisissa yhtälöissä käytetään rakennekaavoja. Jokainen puuttuva olomuoto tai väärä kerroin on menetetty piste.

Näytä laskujen välivaiheet. Kemiassa ei riitä, että kirjoitat oikean vastauksen. Vastauksesta pitää näkyä, mitä kaavaa käytit, miten sijoitit arvot ja miten päädyit lopputulokseen. Lopputulos annetaan oikealla tarkkuudella ja yksiköllä.

Kuvaajissa pitää olla akselien nimet, yksiköt ja asteikko. Jos piirrät standardisuoran, mittapisteiden pitää olla oikein ja suoran pitää olla sovitettu. Epäselvä kuvaaja tarkoittaa menetettyjä pisteitä.

Selitä ilmiöitä kolmella tasolla. Kemian kokeessa hyvässä vastauksessa kuvataan ilmiöitä makroskooppisella tasolla (mitä näkee), mikroskooppisella tasolla (mitä tapahtuu molekyylitasolla) ja symbolisella tasolla (reaktioyhtälöt ja kaavat).

Harjoittele reaktioyhtälöitä. Sulje kirja ja kirjoita reaktioyhtälöitä ulkomuistista: neutralointireaktio, esteröintireaktio, palamisreaktio, hapetus-pelkistysreaktio. Tarkista kertoimet, olomuodot ja rakennekaavat. Toista kunnes ne tulevat automaattisesti.

Harjoittele laskuja vaihe vaiheelta. Kemian laskut eivät ole vaikeita matematiikkaa, mutta niissä on paljon välivaiheita joissa voi tehdä virheen. Harjoittele stoikiometriaa, pH-laskuja, kaasulakeja ja termokemian laskuja niin, että kirjoitat jokaisen välivaiheen auki.

Opettele funktionaaliset ryhmät ulkoa. Hydroksyyliryhmä, karboksyyliryhmä, aminoryhmä, karbonyyliryhmä, esteriryhmä, eetteriryhmä, amidiryhmä. Jokainen näistä pitää tunnistaa rakennekaavasta ja osata nimetä. Vinkki: Ota kuva muistiinpanoistasi Lexiellä. Se luo niistä automaattisesti harjoituskysymyksiä ja muistikortteja, joilla voit testata, muistatko reaktioyhtälöt ja kaavat oikeasti vai vain luuletko muistavasi.

Harjoittele tasapainotaulukoita. Tasapainotehtävissä toistuva malli on: kirjoita konsentraatiot alussa, kirjoita muutos (−x, +x), kirjoita tasapainossa. Sijoita arvot Ka- tai Kb-lausekkeeseen ja ratkaise. Tämä pitää olla rutiinia.

Tee vanhoja kokeita. YTL julkaisee vanhat kokeet ja arvosteluperusteet. Lue arvosteluperusteet huolellisesti: ne kertovat tarkalleen, mistä kukin piste tulee ja missä kohdassa pisteiden kertyminen pysähtyy.