Terveystiedon yo-kertaus
Seitsemän aihealuetta, joiden painotus terveystiedon yo-kokeessa on poikkeuksellisen tasainen. Muistikortit ja monivalinnat osuvat Osa 1:n objektiivisiin käsitetehtäviin, ajatuskysymykset harjoittavat Osa 3:n eettistä analyysiä ja aineiston tulkintaa. Sisältö perustuu YTL:n arvosteluperusteisiin.
Aihealueet
Mitä terveystiedon yo-kokeessa kysytään?
Terveystiedon yo-koe on 120 pisteen koe, joka jakautuu kolmeen osaan: Osa 1:ssä on kolme 20 pisteen tehtävää (vastaa yhteen), Osa 2:ssa kolme 20 pisteen tehtävää (vastaa kahteen) ja Osa 3:ssa kolme 30 pisteen tehtävää (vastaa kahteen). Tarjolla on 210 pistettä, mutta kokelas kokoaa niistä enintään 120 pistettä. Aikaa on kuusi tuntia. Toisin kuin yhteiskuntaopissa, terveystiedossa on lähes joka kokeessa myös objektiivisesti pisteitettävä käsite- tai muistitehtävä, jolloin muistikortit ja monivalinta ovat aidosti koeformaattia lähellä.
Olemme käyneet läpi seitsemän terveystiedon yo-koetta (kevät 2023 – kevät 2026) ja niiden arvosteluperusteet. Seitsemän aihealuetta jakautuu poikkeuksellisen tasaisesti välillä 130–260 tarjottua pistettä, joten mikään aihe ei yksin dominoi. Sen sijaan valmennuksen ydin on kahdessa läpileikkaavassa taidossa, jotka toistuvat lähes joka kokeessa: eettinen analyysi vakiokehyksellä (arvot, normit, velvollisuudet, motiivit, seuraukset, oikeudet ja hyveet) sekä käsitteiden täsmällinen hallinta ja aineiston kriittinen tulkinta.
Usein kysytyt kysymykset
Lähteet ja menetelmä
Sisältö on rakennettu kolmen aineiston yhdistelmästä: YTL:n julkaisemat arvosteluperusteet (kevät 2023 – kevät 2026), LOPS 2021 -opetussuunnitelma (moduulit TE1–TE3) sekä Lexien tekemä tehtävätyyppien ja pistejakauman analyysi seitsemän viime yo-kokeen perusteella. Muistikortit ja kysymykset rakentuvat aktiivisen mieleen palauttamisen ja hajautetun kertauksen periaatteisiin (Roediger & Karpicke 2006, Dunlosky ym. 2013).