Sairaudet ja epidemiologia

Sairaudet, kansantaudit ja epidemiologia on terveystiedon yo-kokeen keskisuuri aihealue. Sitä on ollut mukana kuudessa seitsemästä viime kokeesta, ja pisteitä on tarjottu yhteensä noin 200. Aihe yhdistää tartuntataudit, kansantaudit ja epidemiologisen siirtymän. Tämä on Lexien sairauksien kertaussetti, jossa harjoittelet Osa 1:n kansanterveysväittämiä sekä laajempia aineistotehtäviä.

Ilmainen

Tartuntataudit ja immuunipuolustus

41 korttia · 30 kysymystä

Mitä sairauksista ja epidemiologiasta kysytään terveystiedon yo-kokeessa?

Sairaudet, kansantaudit ja epidemiologia on terveystiedon yo-kokeen keskisuuri aihealue. Sitä on ollut mukana kuudessa seitsemästä viime kokeesta (kevät 2023 – kevät 2026), ja pisteitä on tarjottu yhteensä noin 200, eli keskimäärin noin 29 pistettä koetta kohden. Aihe yhdistää tartuntataudit, kansantaudit (diabetes, syöpä, sepelvaltimotauti, osteoporoosi), epidemiologisen siirtymän ja terveyden historian. Se tuottaa usein Osa 1:n objektiivisia väittämätehtäviä kansanterveydestä.

Mitä aiheita sairauksissa painotetaan?

LOPS 2021 -moduulit TE3 (Terveys ja yhteiskunta) ja TE1 (Terveys voimavarana) kattavat sairauksien ja epidemiologian keskeiset aiheet. Arvosteluperusteissa toistuvat seuraavat:

Tartuntataudit, tartuntatavat ja niiden ehkäisy
Immuunipuolustus ja elimistön puolustusmekanismit
Flunssan ja influenssan vertailu
Tarttumattomat kansantaudit: diabetes, syöpä, sepelvaltimotauti, osteoporoosi
Syövän ehkäisy yksilön ja yhteiskunnan tasolla
Epidemiologian peruskäsitteet ja sairastavuuden alue-erot
Epidemiologinen siirtymä ja väestön muuttuva terveys
Sairauksien selitysmallit terveyden historiassa

Millaisia sairauksien tehtäviä on ollut?

Tehtävät vaihtelevat objektiivisista väittämätehtävistä vertailu- ja aineistotehtäviin. Kansanterveydestä on ollut 20 väittämän tehtävä (kevät 2024), ja flunssaa ja influenssaa on vertailtu (kevät 2024). Tartuntatapoja ja ehkäisyä (syksy 2024) sekä sepelvaltimotautisairastavuuden alue-eroja (kevät 2023) on kysytty omina tehtävinään. Lihavuuden yleisyyttä (kevät 2024) ja syövän ehkäisyä (kevät 2026) on testattu, samoin sairauksien selitysmalleja historiassa (kevät 2024) ja epidemiologista siirtymää (syksy 2025).

Usein kysytyt kysymykset

Osa 1:n väittämätehtävissä jokainen oikea vastaus tuottaa yleensä yhden pisteen, ja pisteytys on objektiivinen. Vertailu- ja aineistotehtävissä pisteitä saa käsitteen tunnistamisesta, mekanismin selittämisestä ja perustellusta päätelmästä. Esimerkiksi flunssan ja influenssan vertailussa palkitaan taudinaiheuttajan, oireiden ja ehkäisyn erot, ei pelkkä tautien nimeäminen.
Lähes joka kokeeseen. Sairaudet ja epidemiologia esiintyi kuudessa seitsemästä viime kokeesta. Aihe tulee sekä Osa 1:n objektiivisina kansanterveysväittäminä että Osa 3:n laajempina aineistotehtävinä, kuten lihavuuden yleisyys tai epidemiologinen siirtymä. Se on siksi kannattava panostuskohde.
Epidemiologinen siirtymä tarkoittaa muutosta, jossa väestön tautikuorma siirtyy tartuntataudeista tarttumattomiin kansantauteihin elinolojen ja elinajanodotteen parantuessa. Sitä kysyttiin syksyllä 2025 väestön muuttuvan terveyden yhteydessä. Hyvä vastaus liittää siirtymän elintapoihin, ikärakenteeseen ja terveydenhuollon kehitykseen.
Keskeiset tarttumattomat kansantaudit ovat diabetes, syöpä, sepelvaltimotauti ja osteoporoosi. Sinun pitää osata selittää niiden riskitekijät sekä yksilön ja yhteiskunnan keinot ehkäistä niitä. Syövän ehkäisyä on kysytty erikseen yksilön ja yhteiskunnan tasolla (kevät 2026), joten osaa erottaa henkilökohtaiset elintapavalinnat ja yhteiskunnalliset toimet.
Aiheessa on kolme settiä: Tartuntataudit ja immuunipuolustus, Tarttumattomat kansantaudit sekä Epidemiologia ja terveyden historia. Aloita kansantautisetistä, koska diabetes, syöpä ja sepelvaltimotauti toistuvat. Epidemiologian setti opettaa siirtymän ja alue-erojen käsitteet, joita tarvitaan aineistotehtävissä.