Todistusvalintalaskuri

Mihin korkeakouluun pääset arvosanoillasi? Mihin haluaisit päästä? Mitä kannattaa korottaa, jotta pääset sinne? Lexien laskuri vastaa näihin kaikkiin.

Mihin haet?

Hae hakukohde, niin näet montako pistettä siihen riitti keväällä 2026. Arvosanoja ei tarvita vielä.

Syötä arvosanasi

Äidinkieli ja kirjallisuus
Matematiikka
Englanti
Näet tulokset tässä

Valitsemalla arvosanasi näet, montako pistettä saat eri aloilla ja mihin hakukohteisiin ne riittivät keväällä 2026.

Miten laskuri toimii

Laskuri muuttaa arvosanasi pisteiksi jokaisella yliopistojen yhdellätoista pisteytystaulukolla ja ammattikorkeakoulujen yhteisellä mallilla, ja vertaa tulosta kevään 2026 toteutuneisiin pisterajoihin. Pisteytystaulukot ovat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen julkaisemat viralliset taulukot, ja pisterajat ovat Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen aineistosta, rajattuna todistusvalinnan valintatapajonoihin.

Laskenta noudattaa taulukoiden omaa rakennetta: ensin täytetään alan pakolliset aineet, sitten jäljelle jäävistä valitaan parhaat pisteet tuottavat, kunnes viisi ainetta on täynnä. Sama koe ei pisteydy kahdesti. Lääketieteellisillä aloilla aineita on kuusi ja valinnaisista vähintään yhden on oltava ainereaali.

Mihin aineeseen kertaus kannattaa kohdistaa

Suurin pistehyöty ei tule siitä aineesta, jossa arvosana on matalin, vaan siitä jonka kohdalla taulukko nousee jyrkimmin. Uudistetussa pisteytyksessä pitkän matematiikan yläpää on loiva: kauppatieteiden taulukossa se on magna cum laude approbaturilla 26,0 ja laudaturilla 28,9 pistettä. Keskipitkä kieli nousee samassa taulukossa 15,0:stä 25,0:een, joten yhden arvosanan korotus voi siellä olla monin verroin arvokkaampi. Tekniikan taulukossa asetelma kääntyy, koska pitkä matematiikka on siellä pakollinen ja painotettu: laudatur on 39,7 pistettä.

Siksi laskuri ei tyydy näyttämään pistemäärää: kun asetat tavoitteeksi hakukohteen, se laskee mikä korotusten yhdistelmä riittää juuri sen rajan yli pienimmällä työllä, ja linkittää sen aineen kertaukseen.

Mitä laskuri ei kata

Mukana ovat suomalaisen ylioppilastutkinnon arvosanat ja kandidaattivaiheen hakukohteet. Maisterihaut jäävät pois, koska niissä valinta perustuu aiempaan tutkintoon eikä yo-arvosanoihin. IB-, EB-, DIA- ja RP-tutkinnot pisteytetään omilla taulukoillaan, joita laskuri ei vielä mallinna, samoin ammatillinen perustutkinto. Vieraiden kielten hakukohteista mukana ovat ne, joissa kohdekielenä on englanti.

Rajat koskevat ensisijaisesti ensikertalaisia hakijoita. Jos sinulla on jo korkeakoulun opiskelupaikka, todistusvalinnan raja on yleensä korkeampi kuin laskurin näyttämä. Tarkista aina hakukohteesi viralliset valintaperusteet Opintopolusta.

Usein kysytyt kysymykset

Todistusvalinta on valintatapa, jossa opiskelijat valitaan pelkän ylioppilastodistuksen tai ammatillisen perustutkinnon arvosanojen perusteella, ilman pääsykoetta. Korkeakoulut varaavat todistusvalinnalle oman kiintiönsä aloituspaikoista, ja loput täytetään muilla valintatavoilla kuten koepisteillä. Suurin osa todistusvalinnan paikoista on varattu ensikertalaisille eli hakijoille, joilla ei ole vielä korkeakoulun opiskelupaikkaa.
Arvosanat muutetaan pisteiksi pisteytystaulukolla. Yliopistoilla taulukoita on keväästä 2026 alkaen yksitoista, yksi kutakin alaryhmää kohti, ja ammattikorkeakouluilla yksi kaikille aloille yhteinen. Pisteitä saa enintään viidestä aineesta: äidinkielestä, alan pakollisista aineista ja parhaista jäljelle jäävistä. Lääketieteellisillä aloilla aineita on kuusi. Maksimipistemäärä vaihtelee alan mukaan: oikeustieteessä ja kauppatieteissä se on 149,9, tekniikassa 172,1 ja lääketieteellisillä aloilla 193,1. Ammattikorkeakouluissa maksimi on 198 pistettä ylioppilastutkinnolla.
Koska taulukot painottavat aineita eri tavoin. Tekniikan taulukossa pitkä matematiikka on pakollinen ja sen laudatur on 39,7 pistettä, kun taas kauppatieteiden taulukossa sama arvosana on 28,9 pistettä. Lääketieteellisillä aloilla biologia ja kemia ovat pakollisia, muilla aloilla ne ovat tavallisia valinnaisia. Sama ylioppilastodistus voi siis tuottaa reilusti yli kaksikymmentä pistettä enemmän toisella alalla kuin toisella.
Kyllä. Keväästä 2026 alkaen käytössä on uudistettu pisteytys, jossa äidinkielen painoarvo nousi ja pitkän matematiikan laski aiempaan verrattuna. Ero näkyy taulukon yläpäässä. Kauppatieteiden taulukossa pitkä matematiikka on magna cum laude approbaturilla 26,0 ja laudaturilla 28,9 pistettä, eli korotus tuo 2,9 pistettä. Keskipitkä kieli nousee samassa taulukossa 15,0:stä 25,0:een. Kumpi korotus kannattaa riippuu siitä, mitkä aineesi lasketaan mukaan, mutta moni valitsee kertauskohteensa tarkistamatta lukuja.
Pakollinen aine, jota ei ole kirjoitettu, jää nollaan pisteeseen, mutta se ei estä hakemista. Esimerkiksi tekniikan taulukko pisteyttää pakollisena fysiikan tai kemian, joten ilman kumpaakaan yksi viidestä pistepaikasta jää tyhjäksi ja kokonaispisteet jäävät matalaksi. Käytännössä se tarkoittaa, että todistusvalinta on sillä alalla epätodennäköinen reitti ja pääsykoe on parempi.
Voi. Ylioppilastutkintolautakunnan mukaan hyväksyttyjä kokeita saa uusia rajoituksetta riippumatta siitä, milloin koe on suoritettu tai montako kertaa sitä on jo uusittu. Hylätyn kokeen saa uusia kolme kertaa kolmena seuraavana tutkintokertana, ja tutkinnon suorittamisen jälkeen rajoituksetta. Korotus kannattaa kohdistaa siihen aineeseen, joka tuottaa tavoitealalla eniten pisteitä, eikä siihen jossa arvosana on matalin.
Ei. Laskuri kertoo pisteesi ja vertaa niitä kevään 2026 toteutuneisiin alimpiin hyväksyttyihin pistemääriin. Rajat vaihtelevat vuosittain hakijamäärän ja hakijoiden tason mukaan, joten seuraavan kevään raja voi olla korkeampi tai matalampi. Lopullisen valinnan tekee korkeakoulu, ja hakukohteen viralliset valintaperusteet löytyvät Opintopolusta.

Alakohtaiset pisterajat

Jokaisella alalla on oma pisteytystaulukkonsa ja omat pisterajansa. Alakohtaisilta sivuilta näet taulukon kokonaan ja kaikkien hakukohteiden kevään 2026 alimmat hyväksytyt pistemäärät.

Kertaamassa jo?

Lexien yo-kertauskurssit käyvät kokeen aihe kerrallaan läpi, ja yo-koeoppaista löydät ainekohtaiset vinkit siihen, mistä kunkin kokeen pisteet tulevat.