Yhteiskuntaopin ylioppilaskoe on 120 pisteen koe, joka on kokonaan esseetehtäviä. Osassa 1 on kuusi 20 pisteen tehtävää, joista vastaat kolmesta viiteen. Osassa 2 on kolme 30 pisteen aineistotehtävää, joista vastaat enintään kahteen. Kokeessa on aikaa kuusi tuntia. Monivalintaosaa ei ole, joten jokainen vastaus on essee tai aineiston tulkintaa.

Saat siis valita tehtävät. Valitse ne aiheet, jotka oikeasti osaat. Osa 2:n tehtävät ovat kaksiosaisia ja perustuvat tilastoon, kuvioon, tekstikatkelmaan tai pilakuvaan.

Arvosteluperusteet palkitsevat käsitteiden täsmällistä hallintaa, aineiston kriittistä tulkintaa ja perusteltua argumentointia. Jokaisen kokeen alussa on vakioidut kriteerit: kiitettävä vastaus on moniperspektiivinen ja suhtautuu lähteisiin kriittisesti.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että yleisluontoinen tai yksipuolinen vastaus ei riitä. Ilmiötä pitää tarkastella useasta näkökulmasta ja väitteet perustella. Aineistotehtävissä pelkkä aineiston toistaminen ei tuota täysiä pisteitä, vaan aineistoa pitää tulkita ja arvioida.

Yhteiskuntaopin koe on tehtäväpaikoiltaan poikkeuksellisen ennustettava. Tehtävä 1 on lähes aina valtiollista järjestelmää ja vallankäyttöä, esimerkiksi vallan kolmijakoa tai presidentin valtaoikeuksia. Tehtävät 5 ja 6 ovat joka kokeessa oikeus- ja lakitietoa, yhteensä 40 pistettä joka kerta. Osa 2 (tehtävät 7-9) on aina aineistopohjainen, ja tehtävä 7 on usein vaikuttamisen, demokratian tai median tehtävä. Kun tiedät nämä paikat, tiedät mihin varautua.

Käytä täsmällisiä käsitteitä. Jokaisesta oikein käytetystä käsitteestä saa pisteitä. "Valtio ohjaa taloutta" on heikko. "Finanssipolitiikalla valtio vaikuttaa kokonaiskysyntään verotuksen ja julkisten menojen kautta" on täsmällinen.

Esitä useita näkökulmia. Kiitettävä vastaus ei tyydy yhteen kantaan, vaan punnitsee ilmiötä eri toimijoiden tai väestöryhmien näkökulmasta ja perustelee.

Tulkitse aineistoa, älä toista sitä. Kerro, mitä tilasto tai kuvio kertoo, mitä se ei kerro ja mitä johtopäätöksiä siitä voi vetää. Suhtaudu lähteeseen kriittisesti.

Yhteiskuntaopissa ei pärjää ulkoa lukemalla, vaan harjoittelemalla argumentointia ja aineiston tulkintaa.

Harjoittele käsitteitä muistikorteilla. Talous ja oikeus ovat käsitepohjaisia: inflaatio, finanssipolitiikka, syyntakeisuus, ositus, vallan kolmijako. Nämä pitää osata täsmällisesti. Vinkki: Lexien yhteiskuntaopin yo-kertaus sisältää valmiit muistikortit näihin käsitteisiin aihealueittain, joten voit aloittaa suoraan. Voit myös ottaa kuvan omista muistiinpanoistasi, jolloin Lexie tekee niistä lisää kortteja.

Harjoittele aineiston tulkintaa. Osa 2 on aina aineistopohjainen. Ota vanhoja kokeita, katso tilastoa tai kuviota ja kirjoita, mitä se kertoo, mitä se ei kerro ja mitä johtopäätöksiä siitä voi tehdä.

Harjoittele moniperspektiivistä pohdintaa. Ota yhteiskunnallinen kysymys ja kirjoita siitä vähintään kaksi perusteltua näkökulmaa. Juuri tätä kiitettävä vastaus vaatii.

Tee vanhoja kokeita ja lue arvosteluperusteet. Ne kertovat tarkalleen, mistä pisteet tulivat, ja jokaisen kokeen alussa on vakioidut kriteerit kiitettävälle vastaukselle.

Kun haluat kerrata yhteiskuntaopin aihealueet aihe kerrallaan, Lexien yhteiskuntaopin yo-kertaus kokoaa kuusi aihealuetta yhteen: talous, kansainväliset suhteet ja EU, oikeus ja lakitieto, vaikuttaminen ja demokratia, hyvinvointi ja väestö sekä poliittinen järjestelmä. Talous, kansainväliset suhteet ja oikeus tuottavat noin kaksi kolmasosaa kokeen pisteistä, joten niihin kannattaa panostaa ensin. Jokaisessa setissä on muistikortit, harjoituskysymykset ja ajatuskysymykset YTL:n arvosteluperusteiden pohjalta, ja voit aloittaa ilmaiseksi.