Lexie
Get the appLog in

Ruotsin ajan Suomi

Ruotsin ajan Suomi on historian yo-kokeen aihealue, joka saa joka kokeessa Osa 1:n tehtävän (T5). Sitä on käsitelty jokaisessa seitsemästä viime kokeesta, yhteensä noin 170 pistettä. Aikajänne ulottuu esihistoriasta ja keskiajasta autonomian ajan kynnykselle. Tämä on Lexien Ruotsin ajan Suomen kertaussetti, jossa harjoittelet juuri niitä asioita, joita YTL on viime vuosina kysynyt.

Mitä Ruotsin ajan Suomesta kysytään historian yo-kokeessa?

Ruotsin ajan Suomea on käsitelty jokaisessa historian yo-kokeessa viimeisen seitsemän tutkintokerran aikana (kevät 2023 – kevät 2026). Aihetta on tarjottu näissä kokeissa yhteensä noin 170 pistettä. Aihe vastaa LOPS 2021:n moduulia HI5, ja se saa joka kokeessa Osa 1:n tehtävän (T5, 20 p): tehtävä 5 on ollut HI5-tehtävä kaikissa seitsemässä kokeessa. Aikajänne ulottuu esihistoriasta ja keskiajasta autonomian ajan kynnykselle.

Mitä aiheita Ruotsin ajan Suomessa painotetaan?

LOPS 2021 -moduuli HI5 (Ruotsin ajan Suomi) kattaa Suomen alueen historian keskiajalta autonomian aikaan. Arvosteluperusteissa toistuvat seuraavat:

Keskiaika ja Ruotsin vallan vakiintuminen Suomen alueella
Suomen alueen väestöhistoria pitkällä aikavälillä (syksy 2025)
Nuijasota ja sen tulkinnat (kevät 2023)
Ruotsin kehittyminen moderniksi valtioksi (syksy 2023)
Kustaa Vaasan Ruotsi ja valtion rakentaminen (syksy 2024)
Suurvalta-aika, sen sodat ja siviiliväestön asema (kevät 2026)
Sosiaalinen liikkuvuus ja yhteiskuntarakenne 1600-luvun Ruotsissa (kevät 2024)
Sääty-yhteiskunta ja sen järjestys (sääty-yhteiskunta keskiajalla, syksy 2025)
Noitaoikeudenkäynnit ja maailmankuva uuden ajan alussa (kevät 2025)

Millaisia tehtäviä on ollut?

Tehtävät ovat kokonaan esseetehtäviä, ja lähes jokainen on aineistopohjainen: teksti, kuva, tilasto tai kartta. Osa 1:n T5 on 20 pisteen tehtävä, jossa selitetään tai analysoidaan Ruotsin ajan ilmiötä, kuten nuijasodan tulkintoja (kevät 2023), Kustaa Vaasan Ruotsia (syksy 2024), noitaoikeudenkäyntejä (kevät 2025) tai suurvalta-ajan sotia (kevät 2026). Toisinaan HI5 nousee myös Osa 2:een 30 pisteen tehtävänä, kuten sääty-yhteiskunnassa (syksy 2025). Tehtävät vaativat usein eri aikakausien tulkintojen vertailua: samaa tapahtumaa on tulkittu eri aikoina eri tavoin, mikä liittyy suoraan historiakulttuuriin ja lähdekritiikkiin.

Usein kysytyt kysymykset

Historian koe on kokonaan esseetehtäviä, eikä monivalintaa ole. Pisteitä saa oikeista käsitteistä, ilmiön kontekstoinnista, aineiston tulkinnasta ja perustellusta argumentoinnista. Kiitettävän vastauksen kynnys on lähdekritiikki ja moniperspektiivisyys: esimerkiksi nuijasodan tai noitaoikeudenkäyntien kohdalla palkitaan eri näkökulmien ja tulkintojen erittely, ei pelkkä tapahtumakuvaus.
Kyllä. HI5 on esiintynyt jokaisessa seitsemästä viime kokeesta, ja se saa joka kokeessa Osa 1:n T5:n (20 p). Toisinaan aihe nousee myös Osa 2:een. Vaikka HI5 on pistemassaltaan pienempi kuin HI2, HI3 ja HI4, se on silti pakollista hallita edes valikoiden, koska Osa 1:ssä vastataan 3–5 tehtävään.
Aihe kattaa keskiajan, uuden ajan alun ja suurvalta-ajan Suomen osana Ruotsin valtakuntaa aina autonomian ajan kynnykselle. Painopisteitä ovat Ruotsin vallan vakiintuminen, valtion modernisoituminen Kustaa Vaasasta alkaen, suurvalta-aika ja sääty-yhteiskunta sekä uuden ajan alun maailmankuva.
Lähes kaikki HI5-tehtävät ovat aineistopohjaisia. Vanhoja tekstilähteitä ja kuvia luetaan niiden syntykontekstin kautta: kuka ne tuotti, milloin ja mihin tarkoitukseen. Erityisesti noitaoikeudenkäynneissä ja nuijasodassa palkitaan aikakauden maailmankuvan ymmärtäminen ja se, että samaa tapahtumaa on tulkittu myöhemmin eri tavoin.
Ruotsin ajan Suomessa on kaksi settiä: Keskiaika ja Ruotsin vallan vakiintuminen sekä Suurvalta-aika ja uuden ajan Ruotsi. Aloita siitä, mikä tuntuu heikoimmalta. Koska T5 on aina HI5, molemmat setit kannattaa harjoitella läpi ennen koetta.
Kirjoittanut Elina PatjasPäivitetty 8.7.2026