- Mitä esihistoria tarkoittaa?
- Aikaa, jolta ei ole kirjallisia lähteitä; tieto perustuu muihin lähdetyyppeihin.
- Mihin kolmeen kauteen Suomen esihistoria jaetaan?
- Kivikauteen, pronssikauteen ja rautakauteen (työkalujen ja aseiden materiaalin mukaan).
- Mistä lähtien nykyisen Suomen alueella on asuttu yhtäjaksoisesti?
- Jääkauden lopulta, kun mannerjää vetäytyi (noin 9000 eaa.).
- Mitä arkeologia tutkii esihistorian selvittämiseksi?
- Esinelöytöjä, hautoja ja asuinpaikkoja sekä ajoittaa ne (esim. radiohiilimenetelmällä).
- Mitä kielitiede tutkii väestöhistorian selvittämiseksi?
- Kielten kehitystä, lainasanoja ja paikannimiä.
- Mitä genetiikka voi kertoa väestöhistoriasta?
- Ihmisten alkuperää ja muuttoliikkeiden lähtösuuntia perimää tutkimalla.
- Mitä arkeologiset löydöt EIVÄT suoraan kerro?
- Ihmisten kielestä tai uskomuksista (ne kertovat elintavoista ja aineellisesta kulttuurista).
- Mikä on kirjallisten lähteiden rajoite Suomen esihistorian tutkimuksessa?
- Niitä ei ole esihistorialta lainkaan, ja keskiajaltakin vain vähän eivätkä ne juuri kerro väestöliikkeistä.
- Mistä lähtien Suomen alueelta on käytettävissä tarkempia väestörekisteritietoja?
- 1600-luvulta lähtien.
- Miten nykytutkimus näkee Suomen väestön alkuperän vanhaan yhden muuttoaallon käsitykseen verrattuna?
- Väestö on ollut moninaista, ja alueelle on eri aikoina tullut ihmisiä useasta suunnasta.
- Miksi kielen leviäminen ei automaattisesti tarkoita ihmisryhmän muuttoa?
- Kieli, geenit ja kulttuuri voivat levitä toisistaan riippumatta.
- Mille ajanjaksolle keskiaika Suomessa tavallisesti ajoitetaan?
- Noin vuodesta 1150 vuoteen 1520.
- Miten Suomen alue liittyi osaksi Ruotsin valtakuntaa ja katolista kristikuntaa?
- Vähitellen keskiajan kuluessa, ei yhtenä tapahtumana.
- Miksi ristiretkien kertomuksiin on suhtauduttava lähdekriittisesti?
- Osa tunnetaan vain myöhemmistä legendoista, joiden paikkansapitävyyttä ei voida varmistaa.
- Miten kristillistyminen tapahtui todennäköisimmin tutkijoiden mukaan?
- Vähitellen kaupan, muuttoliikkeen ja lähetystyön kautta, ei yksin sotaretkinä.
- Mitkä kaksi valtaa kilpailivat Suomen alueesta keskiajalla?
- Ruotsi ja katolinen kirkko lännestä, Novgorod ja ortodoksinen kirkko idästä.
- Mitä vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhassa tapahtui?
- Ruotsin ja Novgorodin vaikutusalueet jaettiin ja vedettiin ensimmäinen raja.
- Mistä kaupungista tuli Suomen alueen kirkollisen elämän keskus?
- Turusta (piispanistuin ja Turun tuomiokirkko).
- Millä verolla katolinen kirkko keräsi tuloja talonpojilta keskiajalla?
- Kymmenyksillä.
- Miten maallinen hallinto järjestettiin keskiajan Suomessa?
- Alue jaettiin linnalääneihin, joita hallittiin kruunun linnoista (esim. Turku, Häme, Viipuri).
- Mitä käräjät olivat keskiajalla?
- Paikallinen kokous, jossa jaettiin oikeutta ja päätettiin yhteisistä asioista; myös talonpojilla oli rooli.
- Miksi Suomen aluetta kannattaa tarkastella osana Itämeren aluetta?
- Suomi sijaitsi Ruotsin ja Novgorodin kilpailun rajavyöhykkeellä vilkkaan kaupan ja vallan verkostossa.
- Millainen Ruotsin kuninkaan valta oli keskiajalla?
- Vielä löyhä; kuningas hallitsi yhdessä aatelin ja kirkon kanssa, vallan keskittyminen oli alullaan.
- Oliko Suomen alue keskiajalla Ruotsin siirtomaa?
- Ei, vaan valtakunnan itäinen osa, kiinteä osa Ruotsin valtakuntaa.
- Mikä määräsi ihmisen aseman sääty-yhteiskunnassa?
- Pääosin syntyperä; se määräsi oikeudet ja velvollisuudet.
- Mihin kolmeen säätyyn läntisen Euroopan ideaalimalli jakoi yhteiskunnan?
- Aateliin, papistoon ja kolmanteen säätyyn (kaikki muut).
- Montako säätyä Ruotsin valtakunnassa oli ja mitkä?
- Neljä: aateli, papisto, porvaristo ja talonpojat.
- Miten Ruotsin neliportainen malli erosi kolmisäätyisestä ideaalista?
- Porvaristo ja talonpojat muodostivat omat erilliset säätynsä.
- Mikä oli aatelin keskeinen tehtävä sääty-yhteiskunnassa?
- Hallinto ja sotilaallinen puolustus.
- Mikä oli papiston keskeinen tehtävä sääty-yhteiskunnassa?
- Hengelliset toimitukset sekä koulutus ja kirjallinen kulttuuri.
- Mikä oli porvariston keskeinen tehtävä sääty-yhteiskunnassa?
- Kaupankäynti ja käsityö kaupungeissa.
- Mikä oli talonpoikien keskeinen tehtävä sääty-yhteiskunnassa?
- Maanviljely ja elannon tuottaminen työllään koko yhteiskunnalle.
- Mitä rälssi tarkoittaa?
- Verovapaata maata ja siihen liittyvää etuoikeutta (aatelilla ja papistolla).
- Mitkä säädyt olivat vapautettuja verosta?
- Aateli ja papisto.
- Miksi Ruotsin valtakunnan talonpoikien asema oli erityinen Euroopan mittakaavassa?
- He olivat pääosin vapaita, eivät maaorjia, ja heillä oli oma säätynsä ja ääni käräjillä.
- Miksi kolmatta säätyä ei voi pitää yhtenäisenä?
- Rikkaat suurkauppiaat elivät aatelin kaltaista vaurasta elämää, köyhät talonpojat niukasti.
- Miksi keskiajan yhteiskuntakuvauksia on luettava lähdekriittisesti?
- Ne olivat usein kirkon laatimia ihannemalleja, jotka oikeuttivat hierarkian, eivät kuvia arjesta.
- Mihin keskiajan Suomen alueen elinkeinot pääosin perustuivat?
- Maatalouteen (viljely ja karjanhoito), täydentävinä kalastus, metsästys ja eränkäynti.
- Mikä oli Suomen alueen merkittävin keskiaikainen kaupunki?
- Turku (myös kirkollinen keskus).
- Mikä oli Hansa ja mikä sen merkitys Suomen alueelle?
- Saksalaisten kauppakaupunkien liitto (johtokaupunki Lyypekki), joka kytki Suomen Itämeren ja Keski-Euroopan kauppaverkostoon.
