Kansalaisuuskoe on uusi edellytys Suomen kansalaisuuden saamiselle. Kokeella mitataan perustietoja suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta sekä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista.
Näin koe toimii:
Harjoittele kansalaisuuskokeeseen Lexiellä
Kaksi aihetta ilmaiseksi
Olet asunut Suomessa vuosia. Olet tehnyt työtä, maksanut veroja ja oppinut kielen sen verran, että arki sujuu. Nyt kansalaisuutta varten pitää tehdä koe. Koe on uusi, eikä kukaan ole vielä tehnyt sitä. Siksi siitä liikkuu paljon arvauksia. Tässä oppaassa on se, mitä laissa oikeasti lukee: kansalaisuuslain uusi 3 a luku ja hallituksen esitys HE 54/2026, jonka eduskunta hyväksyi kesäkuussa 2026.
Kansalaisuuskoe on uusi edellytys Suomen kansalaisuuden saamiselle. Kokeella mitataan perustietoja suomalaisen yhteiskunnan toiminnasta sekä yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista.
Näin koe toimii:
| Asia | Lain mukaan |
|---|---|
| Muoto | Sähköinen monivalintakoe. Vastaat valitsemalla vaihtoehdon, et kirjoita omin sanoin. |
| Kysymyksiä | Vähintään 20 ja enintään 40. Hyväksyttyyn suoritukseen tarvitaan vähintään 70 prosenttia oikein. |
| Kieli | Suomi tai ruotsi. Valitset kielen, kun ilmoittaudut. |
| Paikka | Valvottu koetilaisuus. Maahanmuuttovirasto vastaa kokeesta, ja koetilaisuuksia järjestetään eri paikkakunnilla. |
| Ajankohta | Koe suoritetaan ennen kansalaisuushakemuksen jättämistä. |
| Maksu | Kokeesta peritään maksu. Maksun suuruutta ei ole vielä päätetty. |
| Tulos | Näet, kuinka moni vastaus meni oikein ja miten oikeat ja väärät vastaukset jakautuivat aiheiden kesken. |
Koe otetaan käyttöön vuonna 2027. Maahanmuuttovirasto kertoo verkkosivuillaan tarkat päivämäärät, ilmoittautumisen ja koemaksun.
Moni ei tarvitse. Tarkista tämä ensin, ennen kuin alat lukea mitään.
Koetta ei tarvitse tehdä, jos olet alle 18-vuotias tai olet täyttänyt 65 vuotta. Koetta ei tarvitse tehdä myöskään, jos olet suorittanut Suomessa suomen- tai ruotsinkielisen ylioppilastutkinnon tai korkeakoulututkinnon.
Kokeesta voidaan lisäksi poiketa, jos et pysty tekemään sitä terveydentilasi tai vammasi vuoksi. Silloin tarvitaan selvitys merkittävästä ja pitkäaikaisesta lääketieteellisestä syystä. Poikkeus on mahdollinen myös muusta erittäin painavasta syystä.
Jos et pysty tekemään koetta samalla tavalla kuin muut, esimerkiksi lukemisen vaikeuden takia, voit pyytää erityisjärjestelyjä. Silloin kyse ei ole poikkeuksesta, vaan siitä, että koetilaisuus järjestetään sinulle toisin, esimerkiksi lisäajalla.
Kielitaitoedellytys on eri asia kuin kansalaisuuskoe. Kielitaito osoitetaan edelleen erikseen, esimerkiksi yleisellä kielitutkinnolla. Kansalaisuuskoe ei korvaa sitä, eikä kielitutkinto korvaa kansalaisuuskoetta.
Lain 25 a §:ssä luetellaan aiheet: Suomen keskeinen lainsäädäntö, perus- ja ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus, sukupuolten tasa-arvo sekä Suomen historia ja kulttuuri. Lisäksi kysytään muita oppimateriaalin keskeisiä tietoja.
Sisäministeriön työryhmä avasi aiheita tarkemmin. Työryhmän mukaan kokeessa voitaisiin kysyä esimerkiksi näistä:
| Aihe | Esimerkkejä |
|---|---|
| Perus- ja ihmisoikeudet | Yhdenvertaisuus, naisten oikeudet perheessä, julkisella paikalla ja työssä, vähemmistöjen suoja |
| Yhteiskunta | Demokratia, poliittinen järjestelmä, vaikutusmahdollisuudet, oikeusvaltio, tärkeimpien viranomaisten roolit |
| Historia ja maantiede | Itsenäistyminen, sodat, merkittävät tapahtumat |
| Arkielämä | Asuminen, terveydenhuolto, työelämä, verotus, koulutus, toiminta hätätilanteessa |
| Tavat ja arvot | Tapakulttuuri, juhlapyhät ja se, miksi niitä vietetään |
| Turvallisuus | Esimerkiksi maanpuolustusvelvollisuus ja poliisin toiminta |
Oppimateriaalin laatii Helsingin yliopisto Maahanmuuttoviraston toimeksiannosta. Materiaali on julkinen, maksuton ja saavutettava, ja se tehdään kotoutumislain mukaisen yhteiskuntaorientaation oppimateriaalin pohjalta. Sitä ei ole vielä julkaistu.
Laissa on kaksi kohtaa, jotka kertovat kokeen vaikeudesta.
Ensimmäinen kohta: koekysymykset perustuvat oppimateriaaliin, joka on julkinen ja maksuton. Oikeiden vastausten pitää löytyä tästä materiaalista.
Toinen kohta: kokeessa ei kysytä pieniä yksityiskohtia. Kysytään asioita, jotka tulevan Suomen kansalaisen on hyvä tietää.
Koe ei siis voi kysyä sinulta mitään, mitä et ole voinut lukea etukäteen. Kokeessa ei tule vastaan asiaa, jota materiaalissa ei ole. Aiheet on lueteltu laissa, joten opeteltavaa ei ole loputtomasti.
Vaikean kokeesta saattaa tehdä suomen kieli. Kokeen kysymykset ovat tasoa B1. Se on sama taso kuin kielitutkinnossa.
Kun materiaali on julkinen, moni lukee sen monta kertaa läpi. Se tuntuu hyvältä tavalta, koska teksti tulee tutuksi. Tuttu teksti ei kuitenkaan tarkoita, että muistat asian kokeessa.
Parempi tulos tulee siitä, että suljet tekstin ja palautat asian mieleen itse.
Tee näin.
Ota yksi aihe, esimerkiksi vaalit, ja lue siitä noin 60 sanaa. Yksi asia kerrallaan. Älä lue koko lukua putkeen.
Sano ääneen tai kirjoita muistiin, mitä juuri luit. Jos et pysty, lue uudestaan. Tämä kestää muutaman sekunnin, ja se on koko harjoituksen tärkein kohta.
Kysymys pakottaa palauttamaan asian mieleen. Muutama kysymys riittää, kun teet sen heti lukemisen jälkeen.
Kaksi lyhyttä kertausta eri päivinä tuottaa paremman tuloksen kuin yksi pitkä.
Ne ovat sinun oma listasi. Kokeessa ratkaisee se, tunnistatko sanan oikeusvaltio tai yhdenvertaisuus silloin, kun se tulee vastaan kysymyksessä eikä otsikossa. Lista lyhenee joka kerta.
Tämä tapa on hitaampi kuin tekstin lukeminen uudestaan. Se myös tuntuu vaikeammalta. Juuri siksi se toimii.
Lexien kansalaisuuskoekurssi auttaa harjoittelemaan kokeeseen yllä mainitulla tavalla. Siinä käydään aiheet läpi käsite kerrallaan, ja osaamista testataan tehtävillä ja muistikorteilla. Kurssi on kirjoitettu selkeällä suomella, ja siinä on lisäksi käännöstyökaluja vaikeiden termien tueksi. Kurssi perustuu kansalaisuuslain 25 a §:n aiheluetteloon ja sisäministeriön työryhmän aihealueisiin. Kaksi aihetta on ilmaisia.
Nämä ovat kohtia, joissa asia menee helposti sekaisin. Ne eivät ole kokeesta, koska koetta ei ole vielä pidetty, vaan aiheista, joissa kaksi lähekkäistä käsitettä muistuttavat toisiaan.
Demokratia tarkoittaa, että valta on kansalla. Oikeusvaltio tarkoittaa, että kaikki noudattavat lakia, myös viranomaiset ja päättäjät. Ne ovat eri asioita, jotka kuuluvat yhteen.
Kunta järjestää esimerkiksi päiväkodin, koulun ja kirjaston. Hyvinvointialue järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimen.
Eduskunta säätää lait. Valtioneuvosto eli hallitus johtaa maata ja panee lait käytäntöön.
Suomessa kansanäänestys on neuvoa-antava, ja lopullisen päätöksen tekee eduskunta.
Kansanäänestys EU-jäsenyydestä pidettiin 1994. Suomi liittyi Euroopan unioniin 1995.
Yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän monella perusteella. Tasa-arvolaki koskee sukupuolten tasa-arvoa. Valvojia on kaksi eri: yhdenvertaisuusvaltuutettu ja tasa-arvovaltuutettu.
Lexien kurssi käy aiheet läpi yksi käsite kerrallaan ja testaa heti, mitä muistat. Yhdellä tilauksella saat kaikki Lexien kurssit käyttöösi.