Vaikuttaminen ja demokratia

Vaikuttaminen ja demokratia on yhteiskuntaopin yo-kokeen tyypillinen aineistotehtävä: vaalit, media ja sananvapaus, noin 180 pistettä ja usein Osa 2:n tehtävä 7.

Ilmainen

Demokratia ja vaalit

42 korttia · 30 kysymystä

Mitä vaikuttamisesta ja demokratiasta kysytään yhteiskuntaopin yo-kokeessa?

Vaikuttaminen, demokratia ja media ovat toistuva yhteiskuntaopin yo-kokeen aihe. Aihetta on ollut kuudessa seitsemästä viime kokeesta (kevät 2023 – kevät 2026), ja sitä on tarjottu yhteensä noin 180 pistettä. Se esiintyy lähes aina Osa 2:n 30 pisteen aineistotehtävänä (tehtävä 7), joka vaatii tilaston tai kuvion tulkintaa ja pohdintaa, ei ulkoa muistamista.

Mitä aiheita vaikuttamisessa painotetaan?

LOPS 2021 -moduuli YH1 (Suomalainen yhteiskunta) kattaa aiheen. Arvosteluperusteissa toistuvat seuraavat:

Demokratian toiminta ja tila sekä äänestäminen ja äänestysaktiivisuus
Vaalit ja poliittinen edustus (esimerkiksi ehdokkaiden ikä- ja sukupuolijakaumat)
Kansalaisvaikuttamisen keinot ja osallistuminen
Media, medialukutaito ja luottamus mediaan
Sananvapaus ja sen rajat, kuten vihapuhe
Yhteiskunnallinen polarisoituminen ja luottamus

Millaisia vaikuttamisen tehtäviä on ollut?

Tehtävät ovat aineistopohjaisia ja pohdintaa painottavia. Esimerkkejä viime kokeista ovat demokratian tila maailmassa (kevät 2023), aluevaltuutettujen sukupuoli- ja ikäjakaumat (syksy 2023), vihapuhe ja sananvapaus (kevät 2024), luottamus ja yhteiskunnallinen polarisoituminen (kevät 2025), demokratia ja luottamus mediaan (syksy 2025) sekä äänestysaktiivisuus vaaleissa (kevät 2026). Tehtävissä annetaan tilasto tai teksti, jota tulkitaan ja arvioidaan kriittisesti.

Usein kysytyt kysymykset

Se on lähes aina Osa 2:n tehtävä 7, joka on 30 pisteen aineistotehtävä. Osa 2:n tehtävät ovat kaksiosaisia, esimerkiksi 16 pistettä ja 14 pistettä, ja ne perustuvat tilastoon, kuvioon, tekstikatkelmaan tai pilakuvaan. Aihe puuttui vain yhdestä seitsemästä kokeesta, joten siihen kannattaa varautua.
Harjoittele aineiston tulkintaa ja argumentointia, älä ulkoa muistamista. Opettele lukemaan tilastoja ja kuvioita, tunnistamaan niiden rajoitteet ja rakentamaan perusteltu, moniperspektiivinen pohdinta. Käsitteet, kuten edustuksellinen demokratia, äänestysaktiivisuus, sananvapaus ja medialukutaito, pitää osata käyttää täsmällisesti osana argumenttia.
Kiitettävän vastauksen kynnys on nimenomaan moniperspektiivisyys ja lähdekritiikki. Pisteitä saa aineiston oikeasta tulkinnasta, useiden näkökulmien esittämisestä ja perustellusta johtopäätöksestä. Pelkkä aineiston toistaminen tai yksipuolinen mielipide ilman perustelua jää vajaaksi.
Aiheessa on kaksi settiä: Demokratia ja vaalit sekä Media ja kansalaisvaikuttaminen. Koska tehtävät ovat aineistopohjaisia, painota molempien settien ajatuskysymyksiä ja aineiston tulkintaa. Ne harjoittavat juuri sitä pohdintaa ja argumentointia, jota Osa 2:n tehtävä 7 vaatii.