- Mitä demokratia eli kansanvalta tarkoittaa?
- Ylin valta kuuluu kansalle.
- Mistä sanoista sana demokratia tulee?
- Kreikan sanoista demos (kansa) ja kratos (valta).
- Mitä suora demokratia tarkoittaa?
- Kansalaiset päättävät asioista itse ilman välikäsiä, esimerkiksi kansanäänestyksessä.
- Mitä edustuksellinen demokratia tarkoittaa?
- Kansalaiset valitsevat vaaleilla edustajat, jotka päättävät asioista heidän puolestaan.
- Onko Suomi suora vai edustuksellinen demokratia?
- Edustuksellinen demokratia.
- Miksi suora demokratia on hankalaa suuressa valtiossa?
- Kaikkia asioita ei voida jatkuvasti panna kansanäänestykseen.
- Mikä on edustuksellisen demokratian tyypillinen haitta?
- Kansalaisen ja päätöksen väliin jää etäisyyttä, ja äänestäjä voi kokea, ettei hänen äänellään ole vaikutusta.
- Mikä on kansalaisaloite?
- Suoran demokratian keino, jolla vähintään 50 000 äänioikeutettua voi saada asian eduskunnan käsittelyyn.
- Saako enemmistö demokratiassa polkea vähemmistön perusoikeuksia?
- Ei; enemmistö päättää, mutta vähemmistön perusoikeudet on turvattava.
- Miten demokratia ja oikeusvaltio kytkeytyvät toisiinsa?
- Oikeusvaltiossa perusoikeudet ja lain sitovuus rajaavat sitä, mitä vaaleilla saadulla vallalla saa tehdä.
- Mitä oikeusvaltio tarkoittaa vallankäytön kannalta?
- Myös vallankäyttäjät ovat sidottuja lakiin, ja riippumattomat tuomioistuimet valvovat lain noudattamista.
- Mitä liberaalilla demokratialla tarkoitetaan?
- Järjestelmää, jossa vaalien lisäksi turvataan perusoikeudet ja tuomioistuinten riippumattomuus.
- Mikä uhka demokratiaan liittyy, jos oikeusvaltio puuttuu?
- Demokratia voi kääntyä enemmistön mielivallaksi.
- Kuinka usein eduskuntavaalit pidetään ja montako edustajaa valitaan?
- Neljän vuoden välein valitaan 200 kansanedustajaa.
- Mistä hyvinvointialueiden valtuustot päättävät?
- Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista.
- Missä vaaleissa valitaan hyvinvointialueiden valtuustot?
- Aluevaaleissa.
- Kuinka usein presidentinvaali pidetään?
- Kuuden vuoden välein.
- Kuinka usein europarlamenttivaalit pidetään?
- Viiden vuoden välein.
- Minkä ikäisenä Suomen kansalainen saa äänestää?
- Täytettyään 18 vuotta.
- Missä vaaleissa äänioikeus ei edellytä Suomen kansalaisuutta?
- Kunta- ja aluevaaleissa (maassa vakinaisesti asuvilla ulkomaan kansalaisilla).
- Mitä suhteellinen vaalitapa tarkoittaa?
- Puolueet saavat paikkoja suunnilleen siinä suhteessa kuin ne saavat ääniä.
- Miten suhteellinen vaalitapa eroaa enemmistövaalitavasta?
- Suhteellisessa myös pienemmät puolueet saavat edustusta, kun enemmistövaalitavassa vaalipiirin voittaja vie koko paikan.
- Millä menetelmällä äänet muunnetaan paikoiksi Suomessa?
- D'Hondtin menetelmällä (vertailulukujen avulla).
- Millä luvuilla d'Hondtin vertailuluvut lasketaan?
- Jakamalla puolueen kokonaisäänimäärä luvuilla 1, 2, 3 ja niin edelleen ehdokkaan sijaluvun mukaan.
- Suosiiko d'Hondtin menetelmä suuria vai pieniä puolueita?
- Jonkin verran suuria puolueita.
- Äänestetäänkö Suomen vaaleissa ehdokasta vai puoluetta?
- Aina yksittäistä ehdokasta, mutta ääni lasketaan ensin ehdokkaan puolueelle.
- Mikä on puolueen keskeinen tehtävä äänestäjän kannalta?
- Se kokoaa ja tiivistää mielipiteitä muutamaksi vaihtoehdoksi, joista äänestäjä voi valita.
- Mitä puolueet tekevät vaaleissa ja niiden jälkeen?
- Asettavat ehdokkaat, laativat vaaliohjelmat ja muodostavat hallituksen tai opposition.
- Mitä monipuoluejärjestelmä tarkoittaa Suomessa?
- Eduskunnassa on useita puolueita, eikä yksikään yleensä saa yksin enemmistöä.
- Mihin monipuoluejärjestelmä johtaa hallituksen muodostamisessa?
- Hallitus muodostetaan useamman puolueen yhteistyönä ja politiikka rakentuu kompromisseille.
- Vastaako valittu edustajisto yleensä tarkasti väestön ikä- ja sukupuolijakaumaa?
- Ei; jakaumat vaihtelevat puolueittain ja vaaleittain, eikä edustajisto ole väestön tarkka pienoiskuva.
- Miksi edustajien koostumuksella on merkitystä?
- Päättäjät painottavat asioita ja kohdentavat resursseja osin oman taustansa pohjalta, joten aliedustetun ryhmän näkökulmat voivat jäädä vähemmälle.
- Miten edustajiston koostumukseen voidaan vaikuttaa?
- Puolueiden monimuotoisella ehdokasasettelulla ja nostamalla aliedustettujen ryhmien äänestysaktiivisuutta.
- Miten nuorten osallistumista on pyritty lisäämään ennen äänestysikää?
- Kuntien nuorisovaltuustoilla.
- Mitä äänestysaktiivisuus tarkoittaa?
- Sitä, kuinka suuri osuus äänioikeutetuista käyttää äänioikeuttaan.
- Miten äänestysaktiivisuus muuttuu iän mukaan?
- Se on matalinta nuorilla aikuisilla, nousee kohti keski-ikää ja on korkeimmillaan noin 60-70-vuotiailla, minkä jälkeen se laskee vanhimmilla.
- Miten työmarkkina-asema näkyy äänestysaktiivisuudessa?
- Työlliset ja eläkeläiset äänestävät selvästi aktiivisemmin kuin työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat.
- Miten koulutustaso vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen?
- Aktiivisuus nousee koulutustason mukana; vain perusasteen suorittaneet äänestävät harvimmin.
- Miksi työttömyys ja huono-osaisuus voivat laskea äänestysaktiivisuutta?
- Ne luovat ulkopuolisuuden kokemuksia, jolloin äänestäminen ei tunnu tärkeältä eikä oman äänen koeta vaikuttavan.
- Miksi epätasainen äänestysaktiivisuus on demokratialle ongelma?
- Ahkerimmin äänestävät ryhmät saavat äänensä paremmin kuuluviin, jolloin harvoin äänestävien tarpeet voivat jäädä huomiotta.
- Miten demokratiaa voidaan rapauttaa sisältä ilman vallankaappausta?
- Heikentämällä tuomioistuinten riippumattomuutta, rajoittamalla vapaata mediaa tai muuttamalla vaalisääntöjä istuvan vallan eduksi.
- Mikä on vaaliautoritaarinen järjestelmä?
- Järjestelmä, jossa vaaleja pidetään, mutta niiden reiluus ja aito kilpailu on rapautettu.
