Psykologia tieteenä ja tutkimus

Psykologia tieteenä ja tutkimusmenetelmät on kokoaan korkeatuottoisempi aihe psykologian yo-kokeessa. Aihetta on tarjottu näissä seitsemässä kokeessa yhteensä noin 150 pistettä, ja se on esiintynyt kuudessa kokeessa seitsemästä. Tutkimuksen suunnittelu tai tutkimuskäsitteet esiintyvät lähes joka kokeessa. Tämä on Lexien kertaussetti, jossa harjoittelet juuri niitä asioita, joita YTL on viime vuosina kysynyt.

Ilmainen

Psykologia tieteenä ja ihmisen toiminnan selittäminen

38 korttia · 28 kysymystä

Mitä psykologiasta tieteenä ja tutkimuksesta kysytään psykologian yo-kokeessa?

Psykologia tieteenä ja tutkimusmenetelmät on kokoaan korkeatuottoisempi aihe psykologian yo-kokeessa. Aihetta on tarjottu näissä seitsemässä kokeessa (kevät 2023 – kevät 2026) yhteensä noin 150 pistettä, ja se on esiintynyt kuudessa kokeessa seitsemästä. Vaikka pistesumma on keskitasoa, tutkimuksen suunnittelu tai tutkimuskäsitteet esiintyvät lähes joka kokeessa, usein Osa 2:ssa, ja niitä testataan myös tehtävän 1 monivalinnassa sekä osana muita tehtäviä. Aihe on foundational ja kannattaa hallita hyvin.

Mitä aiheita psykologiassa tieteenä painotetaan?

LOPS 2021 -moduuli PS1 (Toimiva ja oppiva ihminen) kattaa tämän aihealueen keskeiset teemat. Arvosteluperusteissa toistuvat seuraavat:

Psykologia tieteenä ja ihmisen toiminnan selittäminen eri näkökulmista
Arkiajattelun ja tieteellisen ajattelun ero
Tutkimuksen suunnittelu ja tutkimusasetelmat
Muuttujat, riippumaton ja riippuva muuttuja sekä koeasetelma
Otanta, edustavuus ja tutkimuksen luotettavuus (reliabiliteetti ja validiteetti)
Korrelaatio ja syy-seuraussuhde
Tutkimuksen etiikka
Lähdekriittisyys ja tulosten arviointi

Millaisia tehtäviä on ollut?

Tutkimustehtävät kysyvät tutkimuksen suunnittelua ja käsitteitä. Tutkimuksen suunnittelua on testattu kofeiinin ja unen tutkimuksella aineistona (syksy 2023) sekä sosiaalisen tuen ja mielenterveyden tutkimuksella (syksy 2024). Tutkimussuunnitelman virheiden korjaamista on kysytty omana tehtävänään (syksy 2025), samoin psykologisen tutkimuksen käsitteitä monivalintana (kevät 2024) ja viitenä osatehtävänä (kevät 2026). Tieteellisen ja arkiajattelun eroa on käsitelty arkiajattelun ja tieteellisen psykologian vertailulla (kevät 2025) sekä manifestointia ja uskomuksia koskevalla aineistotehtävällä (kevät 2025), jossa ydin on lähdekriittisyys.

Usein kysytyt kysymykset

Tutkimusmenetelmät ovat kokoaan korkeatuottoisempi aihe. Vaikka pistesumma on keskitasoa, tutkimuksen suunnittelu tai tutkimuskäsitteet esiintyvät lähes joka kokeessa, usein Osa 2:ssa, ja niitä testataan myös tehtävän 1 monivalinnassa ja osana muita tehtäviä. Kun osaat lukea ja arvioida tutkimusta, hyödyt siitä myös muissa aiheissa, koska Osa 3 on lähes aina aineistopohjainen.
Tutkimuksen suunnittelun tehtävissä annetaan usein tutkimusaihe ja pyydetään laatimaan koeasetelma tai korjaamaan virheellinen suunnitelma. Esimerkkejä ovat kofeiini ja uni (syksy 2023), sosiaalinen tuki ja mielenterveys (syksy 2024) sekä tutkimussuunnitelman virheiden korjaaminen (syksy 2025). Sinun pitää osata määritellä muuttujat, otanta, koeryhmät ja luotettavuutta uhkaavat tekijät.
Tämä on toistuva teema (kevät 2025). Tieteellinen ajattelu perustuu järjestelmälliseen havainnointiin, hypoteesien testaamiseen ja tulosten kriittiseen arviointiin, kun taas arkiajattelu nojaa intuitioon, ennakkoluuloihin ja vahvistusharhaan. Manifestointia koskeva aineistotehtävä (kevät 2025) testasi juuri tätä eroa ja lähdekriittisyyttä.
Sinun pitää osata erottaa reliabiliteetti (mittauksen toistettavuus) ja validiteetti (mitataanko sitä, mitä on tarkoitus) sekä tunnistaa otannan edustavuuden ja korrelaation ja syy-seuraussuhteen erot. Korrelaatio ei todista syy-seuraussuhdetta, ja tämä on yleinen pisteytyskohta tutkimuksen arviointia koskevissa tehtävissä.
Tässä aiheessa on kaksi settiä: Psykologia tieteenä ja ihmisen toiminnan selittäminen sekä Psykologinen tutkimus ja menetelmät. Ensimmäinen kattaa näkökulmat ja arkiajattelun ja tieteellisen ajattelun eron, toinen tutkimuksen suunnittelun, muuttujat ja luotettavuuden. Panosta jälkimmäiseen, koska tutkimuskäsitteet toistuvat lähes joka kokeessa.