Opiskelija jännittää esiintymistä. Tutkija selittää jännityksen sympaattisen hermoston aktivaationa ja stressihormonien erityksenä. Mikä kuvaa selitystä oikein?

Selitys on biologinen, koska siinä toiminnan perustaa tarkastellaan elimistön säätelyjärjestelmien tasolla

Sama opiskelija on puhelias tuttujen kesken mutta vetäytyy hiljaiseksi uudessa ryhmässä. Mikä johtopäätös on psykologian näkökulmien valossa perusteltu?

Käytöksen vaihtelu osoittaa, että hetkellinen tilanne ohjaa toimintaa pysyvien ominaisuuksien rinnalla

Masennusta selitetään sekä välittäjäaineiden toiminnalla että kielteisillä ajatusmalleilla. Mikä kuvaa selitysten suhdetta oikein?

Selitykset kuvaavat saman ilmiön eri tasoja ja pätevät samaan masennukseen samanaikaisesti

Tutkija selittää opiskelijan uupumusta samanaikaisesti stressihormonien, kielteisten tulkintojen ja yksinäisyyden kautta. Mikä kuvaa tutkijan otetta oikein?

Tutkija soveltaa biopsykososiaalista ajattelua, joka suojaa yhden tekijän ylikorostamiselta

Mikä kuvaa tieteellisen psykologisen tiedon ja arkitiedon eroa oikein?

Tieteellinen tieto muuttuu ajan myötä, kun menetelmien kehittyessä luotettavammat tutkimukset korjaavat aiempia käsityksiä

Ihminen on huomannut lähipiirissään, että aamuihmiset ovat ahkeria, ja pitää havaintoaan varmana totuutena. Miten havaintoa arvioidaan tieteellisen tiedon näkökulmasta?

Havainto jää arkitiedoksi, koska sitä ei ole koeteltu toistettavilla menetelmillä ja riittävällä aineistolla

Tutkijaryhmä asettaa menetelmänsä ja aineistonsa avoimesti muiden tutkijoiden arvioitavaksi, ja toinen ryhmä toistaa tutkimuksen ja päätyy samaan tulokseen. Mitä tieteellisen tiedon piirteitä tapahtumasarja ilmentää?

Julkisuutta ja koettelua, jotka tekevät tuloksesta muiden tutkijoiden riippumattomasti arvioitavan

Henkilö uskoo, että täysikuu valvottaa ihmisiä. Hän muistaa jokaisen huonosti nukutun täydenkuun yön mutta ei kiinnitä huomiota öihin, joina hän nukkui hyvin. Mikä selittää uskomuksen säilymisen?

Vahvistusharha ohjaa henkilön tiedonkäsittelyä niin, että uskomus saa jatkuvasti näennäistä tukea

Kunnassa suunnitellaan nuorten mielenterveyspalveluita. Miksi päätösten pohjaksi halutaan tutkittua psykologista tietoa päättäjien omien kokemusten sijaan?

Tutkitun tiedon pohjalta voidaan tehdä päätöksiä, jotka ovat hyväksi mahdollisimman monenlaisille nuorille

Manifestointia markkinoidaan lupauksella, että toiveiden ajatteleminen muuttaa ulkomaailmaa itselle suotuisaksi. Miten lähdekriittinen tarkastelu etenee tällaisen ilmiön kohdalla?

Ydinväite todetaan perusteettomaksi, mutta ilmiöön liittyvät tutkitut psykologiset mekanismit eritellään silti erikseen

Urheilija kuvittelee joka ilta onnistuvansa tulevassa kilpasuorituksessa ja huomaa harjoittelevansa aiempaa sinnikkäämmin. Mikä selittää hyödyn tutkitun tiedon valossa?

Mielikuvaharjoittelu selkeyttää tavoitteita ja kasvattaa minäpystyvyyttä, mikä voi johtaa konkreettisiin tekoihin

Henkilö uskoo, että pelkkä toiveiden ajatteleminen riittää tuomaan hyviä asioita elämään. Millaisen kielteisen vaikutuksen tällainen usko voi tuoda?

Pettymykset aletaan nähdä omasta toiminnasta riippumattomina, mikä heikentää minäpystyvyyttä ja motivaatiota

Opiskelija kuvaa itseään: "Rehellisyys on minulle tärkeää, ja haluan alalle, jolla voin auttaa muita." Mikä peruskäsite jäsentää kuvausta parhaiten?

Identiteetti, joka rakentuu vahvasti nuoruudessa ja muovautuu nykykäsityksen mukaan vielä aikuisiälläkin

Terveystarkastuksessa todetaan, ettei asiakkaalla ole mielenterveyden häiriöön viittaavia oireita. Voidaanko tästä päätellä, että hänen mielenterveytensä on hyvä?

Ei voida, sillä hyvään mielenterveyteen kuuluu myös kyky kohdata stressitekijöitä ja osallistua yhteisön toimintaan

Kokenut lintuharrastaja havaitsee metsässä lajeja, jotka jäävät aloittelijalta huomaamatta, ja uudet havainnot tarkentavat hänen lajituntemustaan entisestään. Mistä käsitteestä ilmiössä on kyse?

Havaintokehästä, joka auttaa kiinnittämään huomion olennaiseen mutta voi vaikeuttaa odottamattoman havaitsemista

Psykologia tieteenä ja ihmisen toiminnan selittäminen

Mitä psykologia tieteenä tutkii?: Ihmisen psyykkistä toimintaa: kokemuksia, käyttäytymistä ja niiden taustalla olevia prosesseja.
Mihin psykologinen tieto tieteenä perustuu?: Tutkimuksiin, suurimmaksi osaksi empiiriseen eli havainnointiin ja mittaamiseen perustuvaan tutkimukseen.
Mitä operationalisointi tarkoittaa?: Psyykkisen ilmiön (esim. tunteen tai käyttäytymisen) muuttamista mitattavaan muotoon.
Millaista tietoa tieteellinen psykologia tavoittelee?: Mahdollisimman luotettavaa, pätevää ja yleistettävää tietoa, joka ei riipu tutkijan omista oletuksista.
Mihin biologinen näkökulma kohdistaa huomion psyykkistä toimintaa selitettäessä?: Hermostoon, aivoihin, välittäjäaineisiin, perimään ja evoluutioon.
Mihin kognitiivinen näkökulma kohdistaa huomion?: Tiedonkäsittelyyn: havaitsemiseen, tarkkaavuuteen, muistiin, ajatteluun ja sisäisiin malleihin.
Mihin sosiaalinen näkökulma kohdistaa huomion?: Toisten ihmisten ja tilannetekijöiden vaikutukseen: normeihin, ryhmiin, vuorovaikutukseen ja sosialisaatioon.
Mihin kulttuurinen näkökulma kohdistaa huomion?: Kulttuurin, arvojen ja jaettujen merkitysten vaikutukseen (esim. mikä katsotaan normaaliksi tunteiden ilmaisuksi).
Mitä tilannekohtainen (situationaalinen) näkökulma korostaa?: Että hetkellinen tilanne ohjaa toimintaa: sama ihminen käyttäytyy eri tavoin eri tilanteissa.
Ovatko selittämisen näkökulmat kilpailevia vai toisiaan täydentäviä?: Toisiaan täydentäviä: sama ilmiö saa eri tasoilla eri selityksen, eivätkä ne sulje toisiaan pois.
Mitä biopsykososiaalinen ajattelu tarkoittaa?: Psyykkisen ilmiön selittämistä samanaikaisesti biologisten, psykologisten ja sosiaalisten (usein myös kulttuuristen) tekijöiden yhteisvaikutuksena.
Kulkeeko tasojen välinen vaikutus vain yhteen suuntaan?: Ei, vaikutus kulkee kumpaankin suuntaan: esim. sosiaalinen stressi muuttaa fysiologiaa, ja fysiologinen tila vaikuttaa tilanteiden tulkintaan.
Miksi yhden tason selitys jää kokeessa vajaaksi?: Ilmiö selittyy yleensä useiden tasojen yhteisvaikutuksesta, ja tasojen yhdistäminen nostaa vastauksen pistemäärää.
Mihin psykologinen arkiajattelu useimmiten perustuu?: Henkilökohtaisiin kokemuksiin ja havaintoihin sekä mahdollisesti epäluotettaviin lähteisiin, kuten sosiaaliseen mediaan tai kuulopuheisiin.
Mikä on tieteellisen psykologian tavoite?: Tuottaa systemaattisilla menetelmillä mahdollisimman luotettavaa ja pätevää tietoa psykologisista ilmiöistä.
Mitä tieteellisen tiedon koetteleminen tarkoittaa?: Että samaa ilmiötä tutkitaan monta kertaa eri tavoin ja teorioista pyritään löytämään virheitä.
Milloin jokin hyväksytään tieteelliseksi tosiasiaksi?: Vasta kun monet tutkimukset ovat osoittaneet asian olevan tietyllä tavalla.
Miksi tieteellisen tiedon tulee olla julkista?: Jotta muut tutkijat voivat arvioida sitä kriittisesti ja koetella sitä.
Miksi tieteellinen tieto muuttuu ajan myötä?: Luotettavammat tutkimukset osoittavat vanhassa tiedossa olleen virheitä, ja käsityksiä korjataan (tiede on itseäkorjaavaa).
Tekeekö arkikäsityksen oikeassa oleminen siitä tieteellistä tietoa?: Ei. Tieteellisen tiedon tulee perustua tutkimuksiin, vaikka arkikäsitys sattuisi olemaan oikea.
Mikä ajatteluvirhe altistaa arkiajattelun omien käsitysten vahvistamiselle?: Vahvistusharha: taipumus etsiä ja huomata vain omaa käsitystä tukevaa tietoa.
Ovatko tutkijat immuuneja ajatteluvirheille?: Eivät, mutta tieteen menetelmillä näitä taipumuksia pyritään hillitsemään ja korjaamaan.
Miksi tieteellistä psykologiaa tarvitaan, vaikka arki sujuu arkiajattelulla?: Se tuottaa luotettavampaa ja yleistettävämpää tietoa, jota tarvitaan mm. päätöksenteossa ja mielenterveyshäiriöiden hoidossa.
Mainitse asia, jota vain tieteelliset menetelmät voivat tavoittaa arkitiedon sijaan.: Esimerkiksi tieto aivojen toiminnasta, hermosolun rakenteesta tai geeneistä.
Mikä on arkiajattelun tyypillinen rajoite ilmiöiden selittämisessä?: Se tyytyy usein selittämään välittömän kokemuksen ja voi siksi johtaa vääriin päätelmiin (esim. Aurinko näyttää kiertävän Maata).
Mitä lähdekritiikki tarkoittaa?: Tiedon luotettavuuden arviointia: mihin väite perustuu, onko se tutkittua vai yksittäinen kokemus ja kuka väitteestä hyötyy.
Mikä on manifestoinnin perusidea?: Että yksilön ajatukset ja toiveet muuttavat ulkopuolista maailmaa itselle suotuisammaksi.
Miksi manifestoinnin ydinväitettä pidetään perusteettomana uskomuksena?: Väitteellä, että ajatukset muuttaisivat ulkomaailmaa, ei ole tieteellistä pohjaa.
Mikä tutkittu psykologinen mekanismi voi tehdä manifestoinnista hyödyllistä?: Se voi toimia mielikuvaharjoitteluna, joka selkeyttää tavoitteita, kasvattaa minäpystyvyyttä ja voi johtaa konkreettisiin toimiin.
Miten manifestointiin voi liittyä kielteinen vaikutus minäpystyvyyteen?: Jos uskoo, että pelkkä manifestointi tuottaa hyviä asioita, myös pettymykset nähdään omasta toiminnasta riippumattomina, mikä voi laskea minäpystyvyyttä ja motivaatiota.
Mikä on lähdekriittisen tarkastelun ydin arkiuskomuksen kohdalla?: Tunnistaa perusteeton ydinväite mutta eritellä silti ne tutkitut mekanismit, joiden kautta ilmiöllä voi olla myös myönteisiä vaikutuksia.
Mitä havaintokehä tarkoittaa?: Prosessia, jossa sisäiset mallit ohjaavat tarkkaavuutta ja havaintoja, ja havainnot vastaavasti muokkaavat sisäisiä malleja.
Mitä mielenterveys tarkoittaa?: Hyvinvoinnin tilaa, jossa ihminen pystyy toteuttamaan itseään, kohtaamaan tavanomaisia stressitekijöitä ja osallistumaan yhteisönsä toimintaan.
Onko hyvä mielenterveys pelkkää oireiden puuttumista?: Ei, vaan tila, jossa henkilöllä on hyvä toimintakyky.
Mitä identiteetti tarkoittaa?: Yksilön käsitystä siitä, kuka hän on ja mitkä ovat hänen arvonsa ja tavoitteensa.
Mitä persoonallisuus tarkoittaa?: Henkilölle tyypillistä, suhteellisen pysyvää tapaa ajatella, tuntea ja käyttäytyä.
Mitä tarkoittaa, että psykologinen tieto on teoreettista?: Havaintoja ei kerätä irrallaan vaan selitetään ja jäsennetään teorioiden avulla, joita voidaan koetella tutkimuksella.
Mitä tarkoittaa, että psykologinen tieto on tulkinnallista?: Koska psyykkiset ilmiöt eivät ole suoraan havaittavissa, tuloksia on tulkittava, ja sama aineisto voidaan usein selittää useammasta näkökulmasta.

Opiskelija jännittää esiintymistä. Tutkija selittää jännityksen sympaattisen hermoston aktivaationa ja stressihormonien erityksenä. Mikä kuvaa selitystä oikein? — Selitys on biologinen, koska siinä toiminnan perustaa tarkastellaan elimistön säätelyjärjestelmien tasolla
Sama opiskelija on puhelias tuttujen kesken mutta vetäytyy hiljaiseksi uudessa ryhmässä. Mikä johtopäätös on psykologian näkökulmien valossa perusteltu? — Käytöksen vaihtelu osoittaa, että hetkellinen tilanne ohjaa toimintaa pysyvien ominaisuuksien rinnalla
Masennusta selitetään sekä välittäjäaineiden toiminnalla että kielteisillä ajatusmalleilla. Mikä kuvaa selitysten suhdetta oikein? — Selitykset kuvaavat saman ilmiön eri tasoja ja pätevät samaan masennukseen samanaikaisesti
Tutkija selittää opiskelijan uupumusta samanaikaisesti stressihormonien, kielteisten tulkintojen ja yksinäisyyden kautta. Mikä kuvaa tutkijan otetta oikein? — Tutkija soveltaa biopsykososiaalista ajattelua, joka suojaa yhden tekijän ylikorostamiselta
Mikä kuvaa tieteellisen psykologisen tiedon ja arkitiedon eroa oikein? — Tieteellinen tieto muuttuu ajan myötä, kun menetelmien kehittyessä luotettavammat tutkimukset korjaavat aiempia käsityksiä
Ihminen on huomannut lähipiirissään, että aamuihmiset ovat ahkeria, ja pitää havaintoaan varmana totuutena. Miten havaintoa arvioidaan tieteellisen tiedon näkökulmasta? — Havainto jää arkitiedoksi, koska sitä ei ole koeteltu toistettavilla menetelmillä ja riittävällä aineistolla
Tutkijaryhmä asettaa menetelmänsä ja aineistonsa avoimesti muiden tutkijoiden arvioitavaksi, ja toinen ryhmä toistaa tutkimuksen ja päätyy samaan tulokseen. Mitä tieteellisen tiedon piirteitä tapahtumasarja ilmentää? — Julkisuutta ja koettelua, jotka tekevät tuloksesta muiden tutkijoiden riippumattomasti arvioitavan
Henkilö uskoo, että täysikuu valvottaa ihmisiä. Hän muistaa jokaisen huonosti nukutun täydenkuun yön mutta ei kiinnitä huomiota öihin, joina hän nukkui hyvin. Mikä selittää uskomuksen säilymisen? — Vahvistusharha ohjaa henkilön tiedonkäsittelyä niin, että uskomus saa jatkuvasti näennäistä tukea
Kunnassa suunnitellaan nuorten mielenterveyspalveluita. Miksi päätösten pohjaksi halutaan tutkittua psykologista tietoa päättäjien omien kokemusten sijaan? — Tutkitun tiedon pohjalta voidaan tehdä päätöksiä, jotka ovat hyväksi mahdollisimman monenlaisille nuorille
Manifestointia markkinoidaan lupauksella, että toiveiden ajatteleminen muuttaa ulkomaailmaa itselle suotuisaksi. Miten lähdekriittinen tarkastelu etenee tällaisen ilmiön kohdalla? — Ydinväite todetaan perusteettomaksi, mutta ilmiöön liittyvät tutkitut psykologiset mekanismit eritellään silti erikseen
Urheilija kuvittelee joka ilta onnistuvansa tulevassa kilpasuorituksessa ja huomaa harjoittelevansa aiempaa sinnikkäämmin. Mikä selittää hyödyn tutkitun tiedon valossa? — Mielikuvaharjoittelu selkeyttää tavoitteita ja kasvattaa minäpystyvyyttä, mikä voi johtaa konkreettisiin tekoihin
Henkilö uskoo, että pelkkä toiveiden ajatteleminen riittää tuomaan hyviä asioita elämään. Millaisen kielteisen vaikutuksen tällainen usko voi tuoda? — Pettymykset aletaan nähdä omasta toiminnasta riippumattomina, mikä heikentää minäpystyvyyttä ja motivaatiota
Opiskelija kuvaa itseään: "Rehellisyys on minulle tärkeää, ja haluan alalle, jolla voin auttaa muita." Mikä peruskäsite jäsentää kuvausta parhaiten? — Identiteetti, joka rakentuu vahvasti nuoruudessa ja muovautuu nykykäsityksen mukaan vielä aikuisiälläkin
Terveystarkastuksessa todetaan, ettei asiakkaalla ole mielenterveyden häiriöön viittaavia oireita. Voidaanko tästä päätellä, että hänen mielenterveytensä on hyvä? — Ei voida, sillä hyvään mielenterveyteen kuuluu myös kyky kohdata stressitekijöitä ja osallistua yhteisön toimintaan
Kokenut lintuharrastaja havaitsee metsässä lajeja, jotka jäävät aloittelijalta huomaamatta, ja uudet havainnot tarkentavat hänen lajituntemustaan entisestään. Mistä käsitteestä ilmiössä on kyse? — Havaintokehästä, joka auttaa kiinnittämään huomion olennaiseen mutta voi vaikeuttaa odottamattoman havaitsemista
Psyykkisen ilmiön muuttamista mitattavaan muotoon tutkimusta varten kutsutaan {0}. — operationalisoinniksi
Näkökulmaa, joka selittää psyykkistä toimintaa hermoston, aivojen ja perimän kautta, kutsutaan {0} näkökulmaksi. — biologiseksi
Näkökulmaa, joka selittää toimintaa tiedonkäsittelyn eli havaitsemisen, muistin ja ajattelun kautta, kutsutaan {0} näkökulmaksi. — kognitiiviseksi
Näkökulma, joka korostaa, että sama ihminen käyttäytyy eri tilanteissa eri tavoin, on {0} näkökulma. — tilannekohtainen
Kun psyykkistä ilmiötä selitetään yhtä aikaa biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden yhteisvaikutuksena, puhutaan {0} ajattelusta. — biopsykososiaalisesta
Omiin kokemuksiin ja havaintoihin perustuvaa, tutkimuksella koettelematonta psykologista tietoa kutsutaan {0}. — arkiajatteluksi
Sitä, että samaa ilmiötä tutkitaan monta kertaa eri tavoin ja teorioista etsitään virheitä, kutsutaan tiedon {0}. — koetteluksi
Taipumusta huomata ja etsiä vain omaa käsitystä tukevaa tietoa kutsutaan {0}. — vahvistusharhaksi
Tiedon luotettavuuden arviointia eli sen pohtimista, mihin väite perustuu ja kuka siitä hyötyy, kutsutaan {0}. — lähdekritiikiksi
Populaarikulttuurista ilmiötä, jonka mukaan omat ajatukset ja toiveet muuttaisivat ulkomaailmaa suotuisammaksi, kutsutaan {0}. — manifestoinniksi
Prosessia, jossa sisäiset mallit ohjaavat tarkkaavuutta ja havaintoja ja havainnot muokkaavat malleja, kutsutaan {0}. — havaintokehäksi
Henkilölle tyypillistä, suhteellisen pysyvää tapaa ajatella, tuntea ja käyttäytyä kutsutaan {0}. — persoonallisuudeksi
Se, että psyykkisiä ilmiöitä ei voi havaita suoraan vaan tuloksia on tulkittava, kuvaa psykologisen tiedon {0}. — tulkinnallisuutta