- Mitä psykologia tieteenä tutkii?
- Ihmisen psyykkistä toimintaa: kokemuksia, käyttäytymistä ja niiden taustalla olevia prosesseja.
- Mihin psykologinen tieto tieteenä perustuu?
- Tutkimuksiin, suurimmaksi osaksi empiiriseen eli havainnointiin ja mittaamiseen perustuvaan tutkimukseen.
- Mitä operationalisointi tarkoittaa?
- Psyykkisen ilmiön (esim. tunteen tai käyttäytymisen) muuttamista mitattavaan muotoon.
- Millaista tietoa tieteellinen psykologia tavoittelee?
- Mahdollisimman luotettavaa, pätevää ja yleistettävää tietoa, joka ei riipu tutkijan omista oletuksista.
- Mihin biologinen näkökulma kohdistaa huomion psyykkistä toimintaa selitettäessä?
- Hermostoon, aivoihin, välittäjäaineisiin, perimään ja evoluutioon.
- Mihin kognitiivinen näkökulma kohdistaa huomion?
- Tiedonkäsittelyyn: havaitsemiseen, tarkkaavuuteen, muistiin, ajatteluun ja sisäisiin malleihin.
- Mihin sosiaalinen näkökulma kohdistaa huomion?
- Toisten ihmisten ja tilannetekijöiden vaikutukseen: normeihin, ryhmiin, vuorovaikutukseen ja sosialisaatioon.
- Mihin kulttuurinen näkökulma kohdistaa huomion?
- Kulttuurin, arvojen ja jaettujen merkitysten vaikutukseen (esim. mikä katsotaan normaaliksi tunteiden ilmaisuksi).
- Mitä tilannekohtainen (situationaalinen) näkökulma korostaa?
- Että hetkellinen tilanne ohjaa toimintaa: sama ihminen käyttäytyy eri tavoin eri tilanteissa.
- Ovatko selittämisen näkökulmat kilpailevia vai toisiaan täydentäviä?
- Toisiaan täydentäviä: sama ilmiö saa eri tasoilla eri selityksen, eivätkä ne sulje toisiaan pois.
- Mitä biopsykososiaalinen ajattelu tarkoittaa?
- Psyykkisen ilmiön selittämistä samanaikaisesti biologisten, psykologisten ja sosiaalisten (usein myös kulttuuristen) tekijöiden yhteisvaikutuksena.
- Kulkeeko tasojen välinen vaikutus vain yhteen suuntaan?
- Ei, vaikutus kulkee kumpaankin suuntaan: esim. sosiaalinen stressi muuttaa fysiologiaa, ja fysiologinen tila vaikuttaa tilanteiden tulkintaan.
- Miksi yhden tason selitys jää kokeessa vajaaksi?
- Ilmiö selittyy yleensä useiden tasojen yhteisvaikutuksesta, ja tasojen yhdistäminen nostaa vastauksen pistemäärää.
- Mihin psykologinen arkiajattelu useimmiten perustuu?
- Henkilökohtaisiin kokemuksiin ja havaintoihin sekä mahdollisesti epäluotettaviin lähteisiin, kuten sosiaaliseen mediaan tai kuulopuheisiin.
- Mikä on tieteellisen psykologian tavoite?
- Tuottaa systemaattisilla menetelmillä mahdollisimman luotettavaa ja pätevää tietoa psykologisista ilmiöistä.
- Mitä tieteellisen tiedon koetteleminen tarkoittaa?
- Että samaa ilmiötä tutkitaan monta kertaa eri tavoin ja teorioista pyritään löytämään virheitä.
- Milloin jokin hyväksytään tieteelliseksi tosiasiaksi?
- Vasta kun monet tutkimukset ovat osoittaneet asian olevan tietyllä tavalla.
- Miksi tieteellisen tiedon tulee olla julkista?
- Jotta muut tutkijat voivat arvioida sitä kriittisesti ja koetella sitä.
- Miksi tieteellinen tieto muuttuu ajan myötä?
- Luotettavammat tutkimukset osoittavat vanhassa tiedossa olleen virheitä, ja käsityksiä korjataan (tiede on itseäkorjaavaa).
- Tekeekö arkikäsityksen oikeassa oleminen siitä tieteellistä tietoa?
- Ei. Tieteellisen tiedon tulee perustua tutkimuksiin, vaikka arkikäsitys sattuisi olemaan oikea.
- Mikä ajatteluvirhe altistaa arkiajattelun omien käsitysten vahvistamiselle?
- Vahvistusharha: taipumus etsiä ja huomata vain omaa käsitystä tukevaa tietoa.
- Ovatko tutkijat immuuneja ajatteluvirheille?
- Eivät, mutta tieteen menetelmillä näitä taipumuksia pyritään hillitsemään ja korjaamaan.
- Miksi tieteellistä psykologiaa tarvitaan, vaikka arki sujuu arkiajattelulla?
- Se tuottaa luotettavampaa ja yleistettävämpää tietoa, jota tarvitaan mm. päätöksenteossa ja mielenterveyshäiriöiden hoidossa.
- Mainitse asia, jota vain tieteelliset menetelmät voivat tavoittaa arkitiedon sijaan.
- Esimerkiksi tieto aivojen toiminnasta, hermosolun rakenteesta tai geeneistä.
- Mikä on arkiajattelun tyypillinen rajoite ilmiöiden selittämisessä?
- Se tyytyy usein selittämään välittömän kokemuksen ja voi siksi johtaa vääriin päätelmiin (esim. Aurinko näyttää kiertävän Maata).
- Mitä lähdekritiikki tarkoittaa?
- Tiedon luotettavuuden arviointia: mihin väite perustuu, onko se tutkittua vai yksittäinen kokemus ja kuka väitteestä hyötyy.
- Mikä on manifestoinnin perusidea?
- Että yksilön ajatukset ja toiveet muuttavat ulkopuolista maailmaa itselle suotuisammaksi.
- Miksi manifestoinnin ydinväitettä pidetään perusteettomana uskomuksena?
- Väitteellä, että ajatukset muuttaisivat ulkomaailmaa, ei ole tieteellistä pohjaa.
- Mikä tutkittu psykologinen mekanismi voi tehdä manifestoinnista hyödyllistä?
- Se voi toimia mielikuvaharjoitteluna, joka selkeyttää tavoitteita, kasvattaa minäpystyvyyttä ja voi johtaa konkreettisiin toimiin.
- Miten manifestointiin voi liittyä kielteinen vaikutus minäpystyvyyteen?
- Jos uskoo, että pelkkä manifestointi tuottaa hyviä asioita, myös pettymykset nähdään omasta toiminnasta riippumattomina, mikä voi laskea minäpystyvyyttä ja motivaatiota.
- Mikä on lähdekriittisen tarkastelun ydin arkiuskomuksen kohdalla?
- Tunnistaa perusteeton ydinväite mutta eritellä silti ne tutkitut mekanismit, joiden kautta ilmiöllä voi olla myös myönteisiä vaikutuksia.
- Mitä havaintokehä tarkoittaa?
- Prosessia, jossa sisäiset mallit ohjaavat tarkkaavuutta ja havaintoja, ja havainnot vastaavasti muokkaavat sisäisiä malleja.
- Mitä mielenterveys tarkoittaa?
- Hyvinvoinnin tilaa, jossa ihminen pystyy toteuttamaan itseään, kohtaamaan tavanomaisia stressitekijöitä ja osallistumaan yhteisönsä toimintaan.
- Onko hyvä mielenterveys pelkkää oireiden puuttumista?
- Ei, vaan tila, jossa henkilöllä on hyvä toimintakyky.
- Mitä identiteetti tarkoittaa?
- Yksilön käsitystä siitä, kuka hän on ja mitkä ovat hänen arvonsa ja tavoitteensa.
- Mitä persoonallisuus tarkoittaa?
- Henkilölle tyypillistä, suhteellisen pysyvää tapaa ajatella, tuntea ja käyttäytyä.
- Mitä tarkoittaa, että psykologinen tieto on teoreettista?
- Havaintoja ei kerätä irrallaan vaan selitetään ja jäsennetään teorioiden avulla, joita voidaan koetella tutkimuksella.
- Mitä tarkoittaa, että psykologinen tieto on tulkinnallista?
- Koska psyykkiset ilmiöt eivät ole suoraan havaittavissa, tuloksia on tulkittava, ja sama aineisto voidaan usein selittää useammasta näkökulmasta.
