Lexie
Get the appLog in

Solubiologia

Solubiologia on biologian yo-kokeen selkäranka: soluelimet, fotosynteesi ja soluhengitys esiintyivät jokaisessa seitsemästä viime kokeesta, yhteensä noin 147 pistettä.

Ilmainen

Solun rakenne ja soluelimet

44 korttia · 34 kysymystä

Mitä solubiologiasta kysytään biologian yo-kokeessa?

Solubiologiaa on ollut jokaisessa biologian yo-kokeessa viimeisen seitsemän tutkintokerran aikana (kevät 2023 – kevät 2026). Aihetta on tarjottu näissä kokeissa yhteensä noin 147 pistettä, eli keskimäärin noin 21 pistettä koetta kohden. Solubiologia näkyy tyypillisesti yhtenä 15 pisteen tehtävänä sekä useina Osa 1:n monivalintaväittäminä (fotosynteesi, mitokondrio ja kalvokuljetus lähes joka kokeessa).

Mitä aiheita solubiologiassa painotetaan?

LOPS 2021 -moduuli BI4 (Solu ja perinnöllisyys) kattaa solubiologian keskeiset aiheet, ja perusteet tulevat moduulista BI1. Arvosteluperusteissa toistuvat seuraavat:

Soluelimet ja niiden tehtävät (tuma, mitokondrio, viherhiukkanen, solulimakalvosto, Golgin laite, ribosomit, vakuoli)
Tumallisen ja tumattoman solun ero sekä eläin-, kasvi- ja sienisolun erot
Soluelinten yhteistyö esimerkiksi eritettävän proteiinin valmistuksessa
Solukalvon rakenne ja aineiden kuljetus: passiivinen ja aktiivinen kuljetus, osmoosi
Fotosynteesi: lähtöaineet, tuotteet, valo- ja pimeäreaktiot sekä niiden solupaikat
Soluhengitys: glykolyysi, sitruunahappokierto, elektroninsiirtoketju ja ATP:n synty
Solujen jakautuminen: mitoosi, meioosi ja solusyklin säätelyn häiriöt eli syöpä

Millaisia solubiologian tehtäviä on ollut?

Tehtävät painottuvat rakenteen ja toiminnan yhdistämiseen. Soluelintehtävissä ei riitä soluelimen nimeäminen, vaan pitää selittää sen tehtävä oikeassa asiayhteydessä, kuten amylaasin erityksessä (syksy 2024) tai silmälevän soluelimissä (kevät 2026). Aineenvaihduntatehtävissä pyydetään sijoittamaan fotosynteesin ja soluhengityksen vaiheet oikeisiin solunosiin (kevät 2024, syksy 2025). Solujen jakautumista on testattu mitoosin ja meioosin vertailulla ja syövän yhteydellä solusyklin säätelyyn (kevät 2025).

Usein kysytyt kysymykset

Pisteytys perustuu yksittäisten oikeiden tietojen tunnistamiseen. Soluelintehtävissä täydet pisteet vaativat sekä soluelimen nimeämisen että sen tehtävän selittämisen oikeassa yhteydessä. Prosessitehtävissä, kuten fotosynteesissä ja soluhengityksessä, pisteitä saa vaiheiden nimeämisestä ja siitä, että vaihe on liitetty oikeaan solunosaan. Pelkkä nimilista jää vajaaksi.
Solubiologia on esiintynyt jokaisessa seitsemästä viime kokeesta. Tyypillisesti kokeessa on yksi laajempi 15 pisteen solubiologian tehtävä, ja lisäksi Osa 1:n monivalinnassa on lähes aina soluun liittyviä väittämiä, esimerkiksi fotosynteesistä, mitokondriosta tai kalvon läpäisystä. Solubiologia on siis kannattava panostuskohde.
Tämä on toistuva pisteytyskohta. Fotosynteesin valoreaktiot tapahtuvat viherhiukkasen tylakoidikalvolla ja hiilen sidonta stroomassa. Soluhengityksen glykolyysi tapahtuu solulimassa, sitruunahappokierto mitokondrion matriksissa ja elektroninsiirtoketju mitokondrion sisäkalvolla. Vaiheen liittäminen väärään solunosaan on yleinen virhe, joka maksaa pisteitä.
Mitoosi tuottaa kaksi perimältään emosolun kaltaista tytärsolua, ja kromosomiluku säilyy. Meioosi tuottaa neljä haploidia, geneettisesti erilaista sukusolua, ja kromosomiluku puoliintuu. Kokeessa palkitaan erityisesti meioosin muunteluvaikutuksen selittäminen: tekijäinvaihdunta ja kromosomien sattumanvarainen jakautuminen tuottavat yhdessä rekombinaatiota.
Solubiologiassa on neljä settiä: Solun rakenne ja soluelimet, Solukalvo ja aineiden kuljetus, Fotosynteesi ja soluhengitys sekä Solujen jakautuminen (mitoosi ja meioosi). Jos soluelimet ja niiden tehtävät ovat epäselviä, aloita ensimmäisestä. Aineenvaihdunnan solupaikat opit parhaiten fotosynteesi- ja soluhengityssetistä.
Kirjoittanut Elina PatjasPäivitetty 1.7.2026