Lexie
Get the appLog in

Eliökunta

Eliökunta ja systematiikka on biologian yo-kokeen vakioaihe: lajintunnistus, kasvit ja mikrobit esiintyivät jokaisessa seitsemästä viime kokeesta, noin 99 pistettä.

Ilmainen

Eliökunnan luokittelu ja eläimet

44 korttia · 31 kysymystä

Mitä eliökunnasta kysytään biologian yo-kokeessa?

Eliökuntaa ja systematiikkaa on ollut jokaisessa biologian yo-kokeessa viimeisen seitsemän tutkintokerran aikana (kevät 2023 – kevät 2026). Aihetta on tarjottu näissä kokeissa yhteensä noin 99 pistettä, eli keskimäärin noin 14 pistettä koetta kohden. Eliökunta esiintyy tyypillisesti yhtenä tunnistus- tai rakennetehtävänä sekä Osa 1:n monivalinnan väittäminä.

Mitä aiheita eliökunnassa painotetaan?

LOPS 2021 -moduuli BI1 (Elämä ja evoluutio) kattaa eliökunnan rakenteen, ja mikrobit tulevat moduulista BI6. Arvosteluperusteissa toistuvat seuraavat:

Eliökunnan pääryhmät ja luokittelun periaatteet
Selkärankaisten ja selkärangattomien tuntomerkit ja lajintunnistus
Kasvien pääryhmät ja putkilokasvin rakenne (juuri, varsi, lehti)
Johtosolukot (vesijohtosolukko ja nilajohtosolukko) sekä kaasujenvaihto lehdessä
Kasvien lisääntyminen ja kukan rakenne
Bakteerien rakenne ja toiminta sekä sienten ravinnonhankinta
Virusten rakenne ja lisääntyminen (lyyttinen ja lysogeeninen kierto)
Mikrobien ekologinen ja terveydellinen merkitys, kuten zoonoosit

Millaisia eliökunnan tehtäviä on ollut?

Tehtävät ovat usein tunnistusta ja rakenteen sekä toiminnan yhdistämistä. Eläinten tunnistusta on testattu hyönteisillä ja ravintoverkolla (syksy 2023) ja sienillä (syksy 2024). Kasveja on kysytty putkilokasvien johtojänteillä (kevät 2025), lehtien kaasujenvaihdolla (syksy 2023) ja kukan sekä hedelmän rakenteella (kevät 2023). Mikrobipuolella on testattu virusten lisääntymistä (syksy 2024), bakteeria muihin eliöihin verraten (syksy 2023) ja lintuinfluenssaa zoonoosina (syksy 2025).

Usein kysytyt kysymykset

Tunnistustehtävissä täydet pisteet vaativat tuntomerkin oikean liittämisen ryhmään. Ei riitä sanoa, mihin ryhmään eliö kuuluu, vaan pitää perustella se tuntomerkeillä, kuten hyönteisen kuudella jalalla ja kolmella ruumiinosalla. Yksi oikein perusteltu tuntomerkki tuottaa yleensä yhden pisteen.
Eliökunnan kasvitehtävät koskevat kasvin rakennetta ja toimintaa elintasolla: johtosolukoita, lehden ilmarakoja ja kukan osia. Fotosynteesin reaktiovaiheet, kuten valo- ja pimeäreaktiot, kuuluvat solubiologiaan. Kasvitehtävässä pitää yhdistää rakenne ja sen tehtävä, esimerkiksi että vesijohtosolukko kuljettaa vettä juurista lehtiin.
Virustehtävissä keskeistä on rakenne ja lisääntyminen. Virus ei ole solu, sillä ei ole omaa aineenvaihduntaa eikä se lisäänny ilman isäntäsolua, joten se on elävän ja elottoman rajalla. Osaa erottaa lyyttinen kierto, jossa isäntäsolu hajoaa heti, ja lysogeeninen kierto, jossa viruksen perimä liittyy isännän perimään ja lepää.
Molempiin, eri näkökulmasta. Sienet eliöryhmänä ja niiden tunnistus (rihmasto, itiöt, kitiininen soluseinä) kuuluvat luokitteluun. Sienten ravinnonhankinta eli toisenvaraisuus hajottajana, loisena tai symbioosissa käsitellään mikrobien yhteydessä, koska se on osa mikrobiekologiaa.
Eliökunnassa on kolme settiä: Eliökunnan luokittelu ja eläimet, Kasvien rakenne ja toiminta sekä Mikrobit ja virukset. Tunnistustehtäviin kannattaa käyttää ensimmäistä settiä flashcardeilla, koska se on käsite- ja tunnistuspainotteinen. Kasvi- ja mikrobitehtäviin käytä kahta muuta settiä.
Kirjoittanut Elina PatjasPäivitetty 1.7.2026