Lexie
Get the appLog in

Ekologia ja ympäristö

Ekologia on biologian yo-kokeen painavin aihe: ravintoverkot, aineiden kierto ja ympäristömuutokset esiintyivät jokaisessa seitsemästä viime kokeesta, noin 225 pistettä.

Ilmainen

Ympäristötekijät ja sopeutuminen

40 korttia · 31 kysymystä

Mitä ekologiasta kysytään biologian yo-kokeessa?

Ekologiaa on ollut jokaisessa biologian yo-kokeessa viimeisen seitsemän tutkintokerran aikana (kevät 2023 – kevät 2026). Aihetta on tarjottu näissä kokeissa yhteensä noin 225 pistettä, mikä tekee siitä kokeen painavimman aihealueen, keskimäärin noin 32 pistettä koetta kohden. Ekologia esiintyy usein kahtena isona tehtävänä samassa kokeessa, tyypillisesti aineistopohjaisina 15–20 pisteen pohdintatehtävinä.

Mitä aiheita ekologiassa painotetaan?

LOPS 2021 -moduulit BI2 (Ekologian perusteet) ja BI3 (Ihmisen vaikutukset ekosysteemeihin) kattavat ekologian keskeiset aiheet. Arvosteluperusteissa toistuvat seuraavat:

Abioottiset ja bioottiset ympäristötekijät sekä sopeutuminen ja levinneisyys
Populaatioekologia: kasvu, kantokyky, r- ja K-strategiat, eloonjäämiskäyrät
Lajien väliset suhteet (kilpailu, peto-saalis, loisinta, mutualismi)
Ravintoverkot, trofiatasot ja energian virtaus (noin 10 %:n sääntö)
Aineiden kierto: hiili, typpi ja fosfori sekä hajottajien rooli
Rehevöityminen ja happamoituminen syy-seuraus-ketjuina
Ympäristömyrkyt ja mikromuovit sekä niiden rikastuminen ravintoketjussa
Ilmastonmuutos, vieraslajit ja luonnon monimuotoisuuden suojelu

Millaisia ekologian tehtäviä on ollut?

Ekologiatehtävät ovat vahvasti päättely- ja aineistopainotteisia. Energiatehtävissä lasketaan energian siirtymää trofiatasolta toiselle noin 10 %:n säännöllä (kevät 2025, kevät 2026). Ympäristömuutostehtävissä rakennetaan syy-seuraus-ketju, kuten rehevöitymisessä ravinnepäästöstä happikatoon ja kalakuolemiin (syksy 2024). Aineiden kiertoa on testattu typen kierrolla (kevät 2025) ja monimuotoisuuden suojelua omana 20 pisteen tehtävänään (kevät 2026).

Usein kysytyt kysymykset

Kyllä. Energian virtausta koskevissa tehtävissä sovelletaan noin 10 %:n sääntöä: trofiatasolta seuraavalle siirtyy keskimäärin vain noin kymmenesosa energiasta ja loppu poistuu, pääosin lämpönä. Sinun pitää osata laskea, paljonko energiaa on jäljellä ylemmällä tasolla, ja perustella, miksi ravintoketjut ovat lyhyitä ja huippupetoja vähän. Luvut ilmoitetaan Suomen desimaalipilkulla.
Usein tulee. Ekologia on kokeen painavin aihealue, ja se esiintyy monissa kokeissa kahtena isona tehtävänä, esimerkiksi yhtenä ekosysteemi- tai populaatiotehtävänä ja yhtenä ihmisen ympäristövaikutuksia koskevana tehtävänä. Siksi ekologia on turvallisin yksittäinen panostuskohde koko kokeessa.
Kummassakin täydet pisteet vaativat syy-seuraus-ketjun. Rehevöitymisessä ketju kulkee ravinnelisästä (etenkin fosfori) levien kasvuun, hajotukseen, hapen kulumiseen ja pohjan hapettomuuteen. Happamoituminen johtuu rikki- ja typpipäästöistä ja on eri ilmiö kuin hiilidioksidin aiheuttama ilmastonmuutos. Näiden kahden sekoittaminen on yleinen virhe.
Monimuotoisuustehtävissä pyydetään perusteltuja suojelukeinoja eri tasoilta: geneettiseltä, laji- ja ekosysteemitasolta. Täysiin pisteisiin ei riitä keinon nimeäminen, vaan pitää perustella, miksi keino toimii. Esimerkiksi ekologinen käytävä yhdistää pirstoutuneita elinympäristöjä ja mahdollistaa lajien liikkumisen ja geenivirran.
Ekologiassa on viisi settiä: Ympäristötekijät ja sopeutuminen, Populaatiot, ravintoverkot ja energia, Ekosysteemit ja aineiden kierto, Ihmisen ympäristövaikutukset sekä Luonnon monimuotoisuus ja suojelu. Koska ekologia on kokeen painavin aihe, kaikkien viiden setin läpikäynti kannattaa. Laskuja sisältävä energiaosuus on populaatiot-ravintoverkot-setissä.
Kirjoittanut Elina PatjasPäivitetty 1.7.2026