Solussa rakenne seuraa tehtävää: jokaisella soluelimellä on oma tehtävänsä, ja soluelimen muoto ja sijainti liittyvät siihen. Sama sisältö kysymyksinä ja kortteina löytyy kertaussarjasta Solun rakenne ja soluelimet.
- Solukalvo
- Rajaa solun sisäosat ympäristöstä ja säätelee, mitkä aineet pääsevät soluun ja mitkä poistuvat. Kaikilla soluilla, myös tumattomilla, on solukalvo. Solukalvon läpi tapahtuu eksosytoosi, jossa kalvorakkula sulautuu solukalvoon ja vapauttaa sisältönsä solun ulkopuolelle.
- Solulima
- Solun sisältö tuman ulkopuolella. Soluelimet kelluvat solulimassa, ja osa aineenvaihdunnasta tapahtuu suoraan siinä: esimerkiksi soluhengityksen ensimmäinen vaihe, glykolyysi, tapahtuu solulimassa.
- Tuma
- Sisältää solun perinnöllisen aineksen eli DNA:n kromosomeina. Tumaa ympäröi tumakotelo, jonka läpi aineet kulkevat tumahuokosten kautta. Tumassa tapahtuu transkriptio, jossa geenistä luetaan lähetti-RNA:ta. Tuma ohjaa siis proteiinien valmistusta ja koko solun toimintaa.
- Tumajyvänen
- Tuman sisällä oleva pienempi rakenne, jossa valmistetaan ribosomien osia. Tumajyvänen ei ole sama asia kuin tuma eikä se sisällä perimää.
- Ribosomit
- Pieniä rakenteita, joissa tapahtuu translaatio eli proteiinisynteesi: lähetti-RNA:n emäsjärjestys luetaan aminohappojärjestykseksi. Osa on vapaana solulimassa, osa kiinni karkeassa solulimakalvostossa. Ribosomeja on sekä tumallisilla että tumattomilla soluilla.
- Karkea solulimakalvosto
- Ribosomien peittämä osa solulimakalvostosta, mistä sen karkea ulkonäkö johtuu. Sen ribosomeissa valmistetaan solusta eritettäviä ja kalvoihin tulevia proteiineja, joita se myös muokkaa ja kuljettaa eteenpäin.
- Sileä solulimakalvosto
- Osa solulimakalvostosta ilman ribosomeja. Siinä valmistetaan lipidejä eli rasvoja ja hajotetaan haitallisia aineita. Karkea käsittelee proteiineja, sileä rasvoja.
- Golgin laite
- Pinomainen kalvorakenne, joka viimeistelee karkeasta solulimakalvostosta tulevat proteiinit: muokkaa ne lopulliseen muotoonsa, liittää niihin esimerkiksi sokeriosia ja pakkaa ne kalvorakkuloihin. Solun lajittelu- ja pakkauskeskus.
- Mitokondrio
- Solun energialaitos. Siellä tapahtuu soluhengitys, jossa syntyy ATP:tä. Sitruunahappokierto ja elektroninsiirtoketju tapahtuvat mitokondriossa, ja ne käyttävät solulimassa syntynyttä pyruvaattia. Mitokondrioita on sekä eläin- että kasvisoluilla.
- Lysosomi
- Eläinsolun kalvorakkula, joka sisältää hajottavia entsyymejä. Pilkkoo solun jäteaineita, kuluneita soluelimiä ja soluun otettuja vieraita rakenteita. Solun jätteenkäsittelijä.
- Vakuoli
- Kalvon rajaama nestetila eli solunesterakkula, joka voi varastoida vettä, suoloja ja solun tuottamia yhdisteitä. Eläinsolussa vakuolit ovat pieniä. Kasvisolun suuri keskusvakuoli pitää solun jäntevänä.