Virus sisältää perinnöllistä ainesta, mutta sillä ei ole omaa aineenvaihduntaa, ja se lisääntyy vain isäntäsolun sisällä. Mikä päätelmä on perustelluin?

Virus ei ole solu, koska siltä puuttuu osa niistä ominaisuuksista, jotka kaikilla soluilla on.

Mikä soluelimiä koskeva väittämä on oikein?

Soluelimet jakavat solun toiminnot omiin osastoihinsa, mikä tehostaa suuren solun toimintaa.

Mikä tumaa koskeva väittämä on oikein?

Tumassa geenin emäsjärjestys luetaan lähetti-RNA:ksi, joka siirtyy tumahuokosten kautta solulimaan.

Solusta poistetaan tuma, mutta sen ribosomeilla on vielä lähetti-RNA:ta. Mitä solussa tapahtuu seuraavaksi?

Proteiineja syntyy, kunnes ribosomeilla oleva RNA on luettu loppuun, eikä uutta tule tilalle.

Proteiineja valmistavan solun tumasta ja solulimasta etsitään lähetti-RNA:ta. Mikä havainto on odotettu?

Lähetti-RNA:ta on sekä tumassa että solulimassa, koska se syntyy tumassa ja luetaan solulimassa.

Mikä tumajyvästä koskeva väittämä on oikein?

Tumajyväsessä valmistetaan ribosomien osia, jotka siirtyvät tumasta solulimaan.

Ribosomissa syntyy aminohappoketju. Mikä määrää aminohappojen järjestyksen?

Lähetti-RNA:n emäsjärjestys, joka on kopioitu geenistä

Mikä ribosomeja koskeva väittämä on oikein?

Ribosomeja on sekä tumattomilla että tumallisilla soluilla, ja niissä tapahtuu translaatio.

Bakteerilla ei ole tumaa eikä solulimakalvostoa. Miten se valmistaa proteiininsa?

Sen ribosomit lukevat solulimassa olevasta perimästä tehtyä lähetti-RNA:ta.

Mikroskooppikuvassa näkyy kalvostoa, jonka pinnalla on pieniä jyväsiä. Mikä päätelmä on oikea?

Jyväset ovat ribosomeja, joten kalvosto käsittelee proteiineja.

Mikä solulimakalvostoa koskeva väittämä on oikein?

Sileässä solulimakalvostossa valmistetaan lipidejä ja hajotetaan haitallisia aineita.

Maksasolu hajottaa elimistöön joutuneita haitallisia aineita, ja haiman rauhassolu erittää ruoansulatusentsyymejä. Mikä väittämä kuvaa soluja oikein?

Maksasolussa on runsaasti sileää solulimakalvostoa ja haiman solussa runsaasti karkeaa.

Mikä Golgin laitetta koskeva väittämä on oikein?

Golgin laite viimeistelee proteiineja ja pakkaa ne kalvorakkuloihin.

Solun Golgin laite lakkaa toimimasta. Missä tilassa eritettävä entsyymi silloin on?

Aminohappoketjuna, mutta viimeistelemättä ja pakkaamatta eritysrakkulaan.

Mikä mitokondriota koskeva väittämä on oikein?

Mitokondrio hyödyntää energiantuotannossaan glykolyysissä syntyvää pyruvaattia.

Kahden solun mitokondriot lasketaan, ja toisessa niitä on moninkertaisesti. Mikä päätelmä on perustelluin?

Solu käyttää paljon ATP:tä esimerkiksi supistumiseen tai aineiden kuljetukseen.

Lihassolussa on runsaasti mitokondrioita ja haiman rauhassolussa runsaasti karkeaa solulimakalvostoa. Mikä selittää eron?

Lihassolun supistuminen kuluttaa paljon ATP:tä, ja rauhassolu valmistaa paljon eritettäviä proteiineja.

Viherhiukkanen valmistaa fotosynteesissä glukoosia. Mitkä ovat sen lähtöaineet ja energianlähde?

Hiilidioksidi ja vesi, ja energia saadaan valosta.

Kasvisolu on pimeässä koko yön. Mikä väittämä on oikein?

Mitokondriot tuottavat ATP:tä soluhengityksellä, mutta viherhiukkasten fotosynteesi on pysähtynyt.

Mikä viherhiukkasta koskeva väittämä on oikein?

Viherhiukkanen tuottaa glukoosia, jota kasvi voi varastoida tärkkelyksenä.

Mikä seuraavista EI tue ajatusta, että mitokondrio on alun perin bakteeri?

Mitokondrio tuottaa solulle ATP:tä.

Mikä endosymbioositeoriaa koskeva väittämä on oikein?

Mitokondrio polveutuu bakteerista, jonka tumallisen solun kantamuoto otti sisäänsä.

Mikä solukalvoa koskeva väittämä on oikein?

Solukalvo rakentuu pääasiassa fosfolipideistä ja säätelee aineiden kulkua soluun.

Mikä kasvisolun soluseinää koskeva väittämä on oikein?

Soluseinä rakentuu pääasiassa selluloosasta, joka on hiilihydraatti.

Mikä keskusvakuolia koskeva väittämä on oikein?

Keskusvakuoli varastoi vettä ja suoloja ja voi varastoida myös kuona-aineita.

Huonekasvi jäi viikoksi ilman vettä, ja sen lehdet roikkuvat. Mikä selittää tämän solujen tasolla?

Keskusvakuoleista on poistunut vettä, eikä vakuoli enää paina solun sisältöä soluseinää vasten.

Solusta puuttuu perinnöllisen vian takia yksi lysosomin entsyymi. Mitä seuraa?

Aine, joka entsyymin pitäisi hajottaa, kertyy soluun ja häiritsee aineenvaihduntaa.

Lysosomin hajottavat entsyymit ovat proteiineja. Mikä niiden valmistusta koskeva väittämä on oikein?

Entsyymit valmistetaan ribosomeissa ja kulkevat solulimakalvoston ja Golgin laitteen kautta lysosomiin.

Missä järjestyksessä eritettävä proteiini kulkee soluelinten kautta valmistuttuaan ribosomissa?

Karkea solulimakalvosto, Golgin laite, eritysrakkula, solukalvo

Solun proteiini valmistuu, mutta se ei päädy solun ulkopuolelle. Tuma ja ribosomit toimivat normaalisti. Missä vika todennäköisimmin on?

Golgin laitteessa tai eritysrakkuloiden kulussa solukalvolle

Mikä väite on virheellinen?

Tumassa ei ole proteiineja, koska ne valmistetaan ribosomeissa.

Runsaasti proteiinia erittävässä solussa on tavallista enemmän mitokondrioita. Miksi?

Proteiinin valmistus, rakkuloiden kuljetus ja eksosytoosi kuluttavat ATP:tä.

Mikä tumattomia soluja koskeva väittämä on oikein?

Tumattomilla soluilla perimä on vapaasti solulimassa, ja niillä on ribosomeja.

Meren pohjasta löydetään bakteeri, joka on niin iso, että sen näkee paljain silmin. Onko se silti tumaton solu?

Kyllä, jos sen perimä on vapaasti solulimassa ilman tumakoteloa.

Sienisolulla on soluseinä kuten kasvisolullakin. Miten se poikkeaa kasvin soluseinästä?

Se rakentuu pääasiassa kitiinistä eikä selluloosasta.

Mikä väite on virheellinen?

Viherhiukkaset puuttuvat vain eläinsoluilta.

Mikä eläinsolun ja kasvisolun eroa koskeva väittämä on oikein?

Eläinsolu saa glukoosin ravinnosta, koska siltä puuttuvat viherhiukkaset.

Mikä väite on virheellinen?

Punasolut kuljettavat glukoosia elimistön soluille.

Poikkijuovaisessa lihassolussa on monta tumaa ja paljon mitokondrioita. Mitä tämä kertoo rakenteen ja tehtävän yhteydestä?

Mitokondriot tuottavat supistumiseen tarvittavaa ATP:tä, joten niitä on paljon siellä, missä energiaa kuluu.

Solun rakenne ja soluelimet

Mikä on soluelin?: Solun erikoistunut rakenne, jolla on oma tehtävänsä solun toiminnassa.
Miksi suuren solun toiminnot on jaettu soluelimiin?: Suuressa solussa välimatkat kasvavat, joten toimintojen jakaminen omiin osastoihinsa tehostaa solun toimintaa.
Mikä on tumallisen ja tumattoman solun tärkein ero?: Tumattomalla solulla perimä on vapaasti solulimassa, tumallisella se on tuman sisällä kalvon takana.
Mitä soluelimiä tumattomalta solulta puuttuu?: Tuma ja muut kalvojen rajaamat soluelimet (esim. mitokondrio ja viherhiukkanen).
Mikä kalvorakenne tumattomallakin solulla on?: Solukalvo.
Onko tumattomalla solulla ribosomeja?: On. Ribosomeja on sekä tumallisilla että tumattomilla soluilla.
Mainitse kaksi esimerkkiä tumattomista eliöistä.: Bakteerit ja arkeonit.
Ovatko eläin-, kasvi- ja sienisolu tumallisia vai tumattomia?: Tumallisia (eukaryootteja).
Mitkä kolme rakennetta kasvisolulla on, joita eläinsolulla ei ole?: Soluseinä, viherhiukkaset ja suuri keskusvakuoli.
Mistä kasvin soluseinä rakentuu?: Pääasiassa selluloosasta.
Mistä sienen soluseinä rakentuu?: Pääasiassa kitiinistä (ei selluloosasta kuten kasvilla).
Miksi sienisolulla ei ole viherhiukkasia?: Sienet eivät yhteytä vaan ovat toisenvaraisia, joten ne eivät tarvitse fotosynteesiä.
Onko eläinsolulla soluseinää?: Ei. Eläinsolua ympäröi pelkkä solukalvo.
Missä solutyypissä on lysosomeja?: Eläinsolussa (jäteaineiden ja vieraiden rakenteiden hajotus).
Mikä soluelin on tunnusomainen vain kasvisolulle (ei eläin- eikä sienisolulle)?: Viherhiukkanen.
Mikä on tuman tehtävä?: Se sisältää solun perinnöllisen aineksen (DNA:n) ja ohjaa solun toimintaa.
Mitä tumassa tapahtuu, kun proteiinia aletaan valmistaa?: Transkriptio, jossa geenistä luetaan lähetti-RNA.
Mikä ero on tumalla ja tumajyväsellä?: Tuma ympäröi koko perimän; tumajyvänen on tuman sisällä oleva pienempi rakenne.
Mikä on tumajyväsen tehtävä?: Siinä valmistetaan ribosomien osia.
Mitä ribosomissa tapahtuu?: Translaatio eli proteiinisynteesi: lähetti-RNA:n koodi luetaan aminohappojärjestykseksi.
Missä valmistetaan solusta eritettävät proteiinit?: Karkean solulimakalvoston ribosomeissa.
Miksi karkea solulimakalvosto näyttää karkealta?: Sen pinnalla on ribosomeja.
Mitä karkeassa solulimakalvostossa tehdään?: Valmistetaan, muokataan ja kuljetetaan eritettäviä ja kalvoihin tulevia proteiineja.
Mitä sileässä solulimakalvostossa tehdään?: Valmistetaan lipidejä ja hajotetaan haitallisia aineita.
Mikä on karkean ja sileän solulimakalvoston tärkein ero?: Karkeassa on ribosomeja ja se käsittelee proteiineja; sileässä ei ole ribosomeja ja se käsittelee rasvoja.
Mikä on Golgin laitteen tehtävä?: Se viimeistelee ja muokkaa proteiinit ja pakkaa ne kalvorakkuloihin lähetettäväksi.
Mihin proteiini siirtyy karkeasta solulimakalvostosta seuraavaksi?: Golgin laitteeseen (kalvorakkulan kuljettamana).
Mikä on mitokondrion tehtävä?: Siinä tapahtuu soluhengitys, jossa tuotetaan solun energiaa eli ATP:tä.
Mitä lähtöainetta mitokondrio käyttää solulimasta?: Glykolyysin tuottamaa pyruvaattia.
Onko mitokondrioita sekä eläin- että kasvisoluilla?: On, koska molemmat tarvitsevat ATP:tä.
Mikä on viherhiukkasen tehtävä?: Siinä tapahtuu fotosynteesi, jossa valon energialla valmistetaan glukoosia hiilidioksidista.
Mitä lähtöainetta viherhiukkanen tarvitsee fotosynteesiin?: Hiilidioksidia.
Miten mitokondrion ja viherhiukkasen tehtävät eroavat?: Viherhiukkanen valmistaa glukoosia valon avulla; mitokondrio hajottaa ravintoa ja tuottaa ATP:tä.
Mikä on vakuolin tehtävä kasvisolussa?: Suuri keskusvakuoli varastoi vettä ja suoloja ja pitää solun jäntevänä.
Mikä on solukalvon tehtävä?: Se rajaa solun ja säätelee, mitkä aineet pääsevät soluun ja mitkä poistuvat.
Mikä on soluseinän tehtävä?: Se tukee solua ja antaa sille muodon (solukalvon ulkopuolinen tukirakenne).
Mikä on lysosomin tehtävä?: Se hajottaa hajottavien entsyymien avulla solun jäteaineita ja vieraita rakenteita.
Mikä on eritettävän proteiinin valmistusreitin oikea järjestys?: Ribosomi (karkea solulimakalvosto) → Golgin laite → eritysrakkula → solukalvo.
Mikä tapahtuma vapauttaa eritettävän proteiinin solusta ulos?: Eksosytoosi: eritysrakkula sulautuu solukalvoon ja proteiini vapautuu.
Miksi mitokondriolla on tärkeä rooli eritettävän proteiinin valmistuksessa?: Se tuottaa ATP:tä, jota reitin monet vaiheet (synteesi, muokkaus, kuljetus, eksosytoosi) tarvitsevat.
Mitä soluelimiä on runsaasti solussa, joka erittää paljon proteiinia?: Ribosomeja, karkeaa solulimakalvostoa, Golgin laitteita ja mitokondrioita.
Mikä on hiilihydraattien keskeinen tehtävä solussa?: Ne toimivat energialähteenä ja rakenneaineina (esim. glukoosi, tärkkelys, selluloosa).
Minkä biomolekyylin fosfolipidit muodostavat solukalvon perusrakenteen?: Lipidien (rasvojen).
Mistä rakenneosista proteiinit rakentuvat?: Aminohapoista.
Missä soluelimissä on DNA:ta tuman lisäksi?: Mitokondriossa ja viherhiukkasessa.
Mistä mitokondrio ja viherhiukkanen ovat alun perin peräisin?: Bakteereista, jotka tumallisen solun kantamuoto otti sisäänsä ja jotka jäivät elämään sen sisällä.
Mitä endosymbioosi tarkoittaa?: Symbioosia, jossa eliö elää toisen eliön sisällä, esimerkiksi solun sisällä. Mitokondrio ja viherhiukkanen syntyivät endosymbioosin kautta.
Mitkä kolme piirrettä kertovat mitokondrion bakteerialkuperästä?: Oma rengasmainen DNA, omat ribosomit ja kaksoiskalvo.
Mitä tapahtuu, jos lysosomista puuttuu jokin entsyymi?: Aine, jota entsyymin pitäisi hajottaa, kertyy soluun ja häiritsee solun aineenvaihduntaa.
Mikä tauti syntyy, kun lysosomin entsyymi puuttuu ja rasva-aineita kertyy hermosoluihin?: Tay–Sachsin tauti.
Mihin lysosomin hajotustuotteet päätyvät?: Takaisin solulimaan uudelleen käytettäviksi.
Onko tumassa proteiineja?: On. Esimerkiksi histoniproteiinit, joiden ympärille DNA kiertyy.
Mitkä ovat poikkijuovaisen lihassolun tunnusmerkit?: Pitkä, monitumainen ja poikittain juovainen, ja siinä on paljon mitokondrioita.
Miksi lihassolussa on paljon mitokondrioita?: Supistuminen kuluttaa paljon ATP:tä, jota mitokondriot tuottavat.
Mikä on hermosolun tunnusmerkki?: Pitkät haarakkeet, joilla se muodostaa synapseja muiden solujen kanssa.
Mitä ihmisen punasolusta puuttuu?: Tuma ja mitokondriot.
Mistä punasolu saa energiansa, kun siltä puuttuvat mitokondriot?: Glykolyysistä solulimassa.
Mitä punasolu kuljettaa, ja mitä se ei kuljeta?: Se kuljettaa happea hemoglobiinin avulla. Glukoosi kulkee veriplasmassa, ei punasoluissa.
Mitä johtosolukon puuosa ja nilaosa kuljettavat?: Puuosa kuljettaa vettä ja kivennäisaineita, nilaosa sokereita.
Mikä on pintakudoksen solun eli epiteelisolun tunnusmerkki?: Solut ovat tiiviisti vierekkäin yhtenäisenä kerroksena elimistön pinnalla.
Missä pintakudoksen soluja on? Anna kaksi esimerkkiä.: Esimerkiksi ihossa, suolen pinnalla ja hengitysteiden, kuten keuhkoputken, sisäpinnalla.

Virus sisältää perinnöllistä ainesta, mutta sillä ei ole omaa aineenvaihduntaa, ja se lisääntyy vain isäntäsolun sisällä. Mikä päätelmä on perustelluin? — Virus ei ole solu, koska siltä puuttuu osa niistä ominaisuuksista, jotka kaikilla soluilla on.
Mikä soluelimiä koskeva väittämä on oikein? — Soluelimet jakavat solun toiminnot omiin osastoihinsa, mikä tehostaa suuren solun toimintaa.
Mikä tumaa koskeva väittämä on oikein? — Tumassa geenin emäsjärjestys luetaan lähetti-RNA:ksi, joka siirtyy tumahuokosten kautta solulimaan.
Solusta poistetaan tuma, mutta sen ribosomeilla on vielä lähetti-RNA:ta. Mitä solussa tapahtuu seuraavaksi? — Proteiineja syntyy, kunnes ribosomeilla oleva RNA on luettu loppuun, eikä uutta tule tilalle.
Proteiineja valmistavan solun tumasta ja solulimasta etsitään lähetti-RNA:ta. Mikä havainto on odotettu? — Lähetti-RNA:ta on sekä tumassa että solulimassa, koska se syntyy tumassa ja luetaan solulimassa.
Solu tarvitsee lähipäivinä paljon uusia ribosomeja. Missä rakenteessa toiminta silloin vilkastuu? — Tumajyväsessä
Mikä tumajyvästä koskeva väittämä on oikein? — Tumajyväsessä valmistetaan ribosomien osia, jotka siirtyvät tumasta solulimaan.
Ribosomissa syntyy aminohappoketju. Mikä määrää aminohappojen järjestyksen? — Lähetti-RNA:n emäsjärjestys, joka on kopioitu geenistä
Mikä ribosomeja koskeva väittämä on oikein? — Ribosomeja on sekä tumattomilla että tumallisilla soluilla, ja niissä tapahtuu translaatio.
Bakteerilla ei ole tumaa eikä solulimakalvostoa. Miten se valmistaa proteiininsa? — Sen ribosomit lukevat solulimassa olevasta perimästä tehtyä lähetti-RNA:ta.
Mikroskooppikuvassa näkyy kalvostoa, jonka pinnalla on pieniä jyväsiä. Mikä päätelmä on oikea? — Jyväset ovat ribosomeja, joten kalvosto käsittelee proteiineja.
Mikä solulimakalvostoa koskeva väittämä on oikein? — Sileässä solulimakalvostossa valmistetaan lipidejä ja hajotetaan haitallisia aineita.
Maksasolu hajottaa elimistöön joutuneita haitallisia aineita, ja haiman rauhassolu erittää ruoansulatusentsyymejä. Mikä väittämä kuvaa soluja oikein? — Maksasolussa on runsaasti sileää solulimakalvostoa ja haiman solussa runsaasti karkeaa.
Lisämunuaisen solu valmistaa steroidihormoneja, jotka ovat lipidejä. Mitä soluelintä siinä on tavallista enemmän? — Sileää solulimakalvostoa
Mikä Golgin laitetta koskeva väittämä on oikein? — Golgin laite viimeistelee proteiineja ja pakkaa ne kalvorakkuloihin.
Solun Golgin laite lakkaa toimimasta. Missä tilassa eritettävä entsyymi silloin on? — Aminohappoketjuna, mutta viimeistelemättä ja pakkaamatta eritysrakkulaan.
Mikä mitokondriota koskeva väittämä on oikein? — Mitokondrio hyödyntää energiantuotannossaan glykolyysissä syntyvää pyruvaattia.
Kahden solun mitokondriot lasketaan, ja toisessa niitä on moninkertaisesti. Mikä päätelmä on perustelluin? — Solu käyttää paljon ATP:tä esimerkiksi supistumiseen tai aineiden kuljetukseen.
Lihassolussa on runsaasti mitokondrioita ja haiman rauhassolussa runsaasti karkeaa solulimakalvostoa. Mikä selittää eron? — Lihassolun supistuminen kuluttaa paljon ATP:tä, ja rauhassolu valmistaa paljon eritettäviä proteiineja.
Viherhiukkanen valmistaa fotosynteesissä glukoosia. Mitkä ovat sen lähtöaineet ja energianlähde? — Hiilidioksidi ja vesi, ja energia saadaan valosta.
Kasvisolu on pimeässä koko yön. Mikä väittämä on oikein? — Mitokondriot tuottavat ATP:tä soluhengityksellä, mutta viherhiukkasten fotosynteesi on pysähtynyt.
Mikä viherhiukkasta koskeva väittämä on oikein? — Viherhiukkanen tuottaa glukoosia, jota kasvi voi varastoida tärkkelyksenä.
Mikä seuraavista EI tue ajatusta, että mitokondrio on alun perin bakteeri? — Mitokondrio tuottaa solulle ATP:tä.
Mikä endosymbioositeoriaa koskeva väittämä on oikein? — Mitokondrio polveutuu bakteerista, jonka tumallisen solun kantamuoto otti sisäänsä.
Mikä solukalvoa koskeva väittämä on oikein? — Solukalvo rakentuu pääasiassa fosfolipideistä ja säätelee aineiden kulkua soluun.
Mikä kasvisolun soluseinää koskeva väittämä on oikein? — Soluseinä rakentuu pääasiassa selluloosasta, joka on hiilihydraatti.
Mikä keskusvakuolia koskeva väittämä on oikein? — Keskusvakuoli varastoi vettä ja suoloja ja voi varastoida myös kuona-aineita.
Huonekasvi jäi viikoksi ilman vettä, ja sen lehdet roikkuvat. Mikä selittää tämän solujen tasolla? — Keskusvakuoleista on poistunut vettä, eikä vakuoli enää paina solun sisältöä soluseinää vasten.
Solusta puuttuu perinnöllisen vian takia yksi lysosomin entsyymi. Mitä seuraa? — Aine, joka entsyymin pitäisi hajottaa, kertyy soluun ja häiritsee aineenvaihduntaa.
Lysosomin hajottavat entsyymit ovat proteiineja. Mikä niiden valmistusta koskeva väittämä on oikein? — Entsyymit valmistetaan ribosomeissa ja kulkevat solulimakalvoston ja Golgin laitteen kautta lysosomiin.
Missä järjestyksessä eritettävä proteiini kulkee soluelinten kautta valmistuttuaan ribosomissa? — Karkea solulimakalvosto, Golgin laite, eritysrakkula, solukalvo
Missä eritettävään entsyymiin liitetään sokeriosia? — Golgin laitteessa
Solun proteiini valmistuu, mutta se ei päädy solun ulkopuolelle. Tuma ja ribosomit toimivat normaalisti. Missä vika todennäköisimmin on? — Golgin laitteessa tai eritysrakkuloiden kulussa solukalvolle
Mikä soluelin ja tapahtuma kuuluvat yhteen? — Solukalvo: eksosytoosi
Mikä väite on virheellinen? — Tumassa ei ole proteiineja, koska ne valmistetaan ribosomeissa.
Runsaasti proteiinia erittävässä solussa on tavallista enemmän mitokondrioita. Miksi? — Proteiinin valmistus, rakkuloiden kuljetus ja eksosytoosi kuluttavat ATP:tä.
Mikä tumattomia soluja koskeva väittämä on oikein? — Tumattomilla soluilla perimä on vapaasti solulimassa, ja niillä on ribosomeja.
Eukaryoottisolusta löytyy piirre, jota prokaryoottisolulla ei ole. Mikä se on? — Kalvojen rajaamat soluelimet
Meren pohjasta löydetään bakteeri, joka on niin iso, että sen näkee paljain silmin. Onko se silti tumaton solu? — Kyllä, jos sen perimä on vapaasti solulimassa ilman tumakoteloa.
Solussa on kitiinistä rakentuva soluseinä, tuma ja mitokondrioita, mutta ei viherhiukkasia. Minkä eliön solu on kyseessä? — Sienen
Sienisolulla on soluseinä kuten kasvisolullakin. Miten se poikkeaa kasvin soluseinästä? — Se rakentuu pääasiassa kitiinistä eikä selluloosasta.
Mikä väite on virheellinen? — Viherhiukkaset puuttuvat vain eläinsoluilta.
Mikä eläinsolun ja kasvisolun eroa koskeva väittämä on oikein? — Eläinsolu saa glukoosin ravinnosta, koska siltä puuttuvat viherhiukkaset.
Mikä väite on virheellinen? — Punasolut kuljettavat glukoosia elimistön soluille.
Ihmisen punasolulla ei ole tumaa eikä mitokondrioita. Miten se saa energiansa? — Glykolyysistä solulimassa
Poikkijuovaisessa lihassolussa on monta tumaa ja paljon mitokondrioita. Mitä tämä kertoo rakenteen ja tehtävän yhteydestä? — Mitokondriot tuottavat supistumiseen tarvittavaa ATP:tä, joten niitä on paljon siellä, missä energiaa kuluu.
Bakteerisolulta puuttuvat tumallisen solun kalvojen rajaamat {0}, kuten mitokondriot ja Golgin laite. — soluelimet
Jos tumakotelon {0} tukkeutuisivat, lähetti-RNA ei pääsisi tumasta ribosomeille. — tumahuokoset
Solusta, jonka tumajyväset eivät toimi, alkaa pian puuttua {0}, eikä se pysty enää valmistamaan proteiineja. — ribosomeja
Haiman entsyymi on valmis aminohappoketju, mutta siihen ei ole vielä liitetty sokeriosia eikä sitä ole pakattu eritysrakkulaan. Seuraavaksi se kulkee {0}. — Golgin laitteeseen
Mitokondrion oma rengasmainen DNA, omat ribosomit ja kaksoiskalvo tukevat käsitystä, että se on syntynyt {0} kautta. — endosymbioosin
Kasvin lehden solussa on DNA:ta tumassa, mitokondrioissa ja {0}. — viherhiukkasissa
Sellulaasientsyymi hajottaa kasvisolun soluseinän, koska seinä rakentuu pääosin {0}. — selluloosasta
Sama sellulaasi ei hajota sienisolun soluseinää, koska se rakentuu pääasiassa {0}. — kitiinistä
Solukalvon perusrakenne on kaksinkertainen kerros {0}, joilla on vesiliukoinen pää ja rasvaliukoiset hännät. — fosfolipidejä
Tapahtumaa, jossa eritysrakkula sulautuu solukalvoon ja proteiini vapautuu solusta ulos, kutsutaan {0}. — eksosytoosiksi
Hiiva on yksisoluinen sieni, jonka perimä on tumakotelon sisällä. Hiivan solu on siis {0} solu. — tumallinen
Bakteerin rengasmainen DNA ei ole kalvon ympäröimänä vaan vapaasti {0}. — solulimassa

Solun rakenne ja soluelimet

Opi