Tutkimusmenetelmät ja tutkimusprosessi

Mitä tarkoittaa empiirinen tutkimus?
Havainnointiin ja mittaamiseen perustuvaa tutkimusta, jossa tieto hankitaan itse kerätystä aineistosta.
Mikä on empiirisen tutkimuksen vastakohta?
Teoreettinen tutkimus, joka tarkastelee käsitteitä ja teorioita ilman uuden aineiston keruuta.
Anna esimerkki empiirisestä terveystutkimuksesta.
Kouluterveyskysely, jossa nuorten hyvinvointia selvitetään laajalla lomakekyselyllä.
Mitä kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus pyrkii ymmärtämään?
Ilmiön laatua, merkityksiä ja syvempää luonnetta.
Millaista aineistoa laadullinen tutkimus tyypillisesti käyttää?
Sanallista aineistoa (esimerkiksi haastatteluja), usein pieneltä joukolta.
Mihin kysymyksiin laadullinen tutkimus vastaa?
Miten ihmiset kokevat jonkin asian tai miksi he toimivat tietyllä tavalla.
Mihin kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus perustuu?
Numeeriseen, mitattavaan tietoon, jota käsitellään tilastollisesti.
Mihin kysymyksiin määrällinen tutkimus vastaa?
Kuinka moni, kuinka usein tai kuinka voimakas yhteys kahden asian välillä on.
Mitä monimenetelmällinen tutkimus tarkoittaa?
Laadullisten ja määrällisten menetelmien yhdistämistä samassa tutkimuksessa.
Miksi monimenetelmällisyys usein parantaa luotettavuutta?
Ilmiötä lähestytään useasta suunnasta, jolloin saadaan sekä numerotietoa että kokemuksellista ymmärrystä.
Mitä poikkileikkaustutkimus kuvaa?
Tilannetta yhtenä ajankohtana; aineisto kerätään kerran (kuin valokuva ilmiöstä).
Mikä on poikkileikkaustutkimuksen vahvuus ja heikkous?
Nopea ja edullinen, mutta ei kerro muutoksesta eikä syy-seuraussuhteen suunnasta.
Mitä pitkittäistutkimus eli seurantatutkimus tekee?
Kerää tietoa samoista tutkittavista useaan kertaan pidemmän ajan kuluessa.
Mikä on pitkittäistutkimuksen etu poikkileikkaukseen verrattuna?
Se kertoo muutoksesta ajassa ja antaa vahvempaa näyttöä syy-seuraussuhteista.
Mikä on pitkittäistutkimuksen tyypillinen heikkous?
Se on hidas ja kallis sekä altis kadolle (osa tutkittavista jää pois seurannasta).
Mitä tapaus-verrokkitutkimus vertailee?
Sairastuneita (tapaukset) terveisiin (verrokit) altistavien tekijöiden löytämiseksi.
Mihin suuntaan tapaus-verrokkitutkimus etenee ajassa?
Se lähtee sairaudesta ja katsoo taaksepäin, mille tekijöille sairastuneet ovat altistuneet.
Mihin tapaus-verrokkitutkimus sopii erityisen hyvin?
Harvinaisten sairauksien tutkimiseen, koska tapauksia ei tarvitse odottaa syntyväksi.
Mitä kohorttitutkimus seuraa?
Alussa tervettä ihmisryhmää eli kohorttia pidemmän aikaa ja tarkastelee, ketkä sairastuvat.
Miten kohorttitutkimuksen suunta eroaa tapaus-verrokkitutkimuksesta?
Kohortti lähtee altistumisesta ja katsoo eteenpäin sairastumiseen; tapaus-verrokki päinvastoin.
Mitä retrospektiivinen tutkimus tarkastelee?
Menneisyyttä; kootaan jo tapahtuneita tietoja rekistereistä tai tutkittavien muistista.
Mitä prospektiivinen tutkimus tarkoittaa?
Tulevaisuuteen suuntautuvaa tutkimusta, jossa tutkittavia seurataan tästä hetkestä eteenpäin.
Mitä tutkimussuunnitelma kuvaa?
Sen, mitä tutkitaan, miksi ja miten, ennen varsinaisen tutkimuksen aloittamista.
Mihin kirjallisuuskatsausta tarvitaan tutkimussuunnitelmassa?
Perustelemaan tutkimuksen tarve ja selvittämään, mitä aiheesta jo tiedetään.
Mikä on tutkimuskysymysten tehtävä?
Rajata aihe ja määritellä täsmällisesti, mihin tutkimus pyrkii vastaamaan.
Mitä tarkoitetaan perusjoukolla?
Ryhmää, jota tutkimuksen tulosten halutaan koskevan (esimerkiksi kaikki Suomen lukiolaiset).
Mitä otos tarkoittaa?
Perusjoukosta valittua tutkittavaa joukkoa; sen valintaa kutsutaan otannaksi.
Miksi otoksen edustavuus on tärkeää?
Vain edustavan otoksen tulokset voidaan yleistää koskemaan koko perusjoukkoa.
Miten määrällistä ja laadullista aineistoa analysoidaan?
Määrällistä tilastollisin menetelmin, laadullista esimerkiksi teemoittelemalla.
Mitä eettisiä kysymyksiä tutkimussuunnitelmaan kuuluu?
Luvat, osallistumisen vapaaehtoisuus, suostumus, anonymiteetti ja tietosuoja.
Mitkä käytännön reunaehdot kuuluvat tutkimussuunnitelmaan?
Rahoitus (kustannukset ja rahoituslähteet) sekä realistinen aikataulu.
Mihin kysely eli lomaketutkimus sopii ja miksi?
Määrälliseen tutkimukseen, koska sillä tavoitetaan suuri joukko ja tulokset voidaan käsitellä tilastollisesti.
Mikä on haastattelun vahvuus ja rajoite?
Antaa syvällistä yksilöllistä tietoa (sopii laadulliseen), mutta on työläs eikä tavoita suurta joukkoa.
Mitä havainnointi tuottaa tietoa?
Siitä, mitä ihmiset todella tekevät, ei vain siitä, mitä he kertovat tekevänsä.
Mitä päiväkirjamenetelmä tarkoittaa?
Tutkittava kirjaa itse säännöllisesti kokemuksiaan tai toimintaansa (esimerkiksi uni- tai oirepäiväkirja).
Millaista aineistoa mittaus tuottaa?
Tarkkaa numeerista aineistoa (esimerkiksi verenpaine tai kuntotesti) määrälliseen tutkimukseen.
Mitä objektiivinen terveysriski tarkoittaa?
Tilastollista, väestötasolla mitattua todennäköisyyttä, jota arvioidaan tutkimustiedon avulla.
Mitä subjektiivinen terveysriski tarkoittaa?
Yksilön omaa arkikäsitystä riskin suuruudesta, johon vaikuttavat uskomukset, tunteet ja media.
Miksi subjektiivinen riski poikkeaa usein objektiivisesta?
Tuttu ja itse valittu riski aliarvioidaan, vieras ja pelottava riski yliarvioidaan.
Miten altistuminen ja annos liittyvät terveysriskiin?
Altistuminen tarkoittaa joutumista tekemisiin haitallisen tekijän kanssa; annos kuvaa sen määrää ja kestoa, ja suuri annos kasvattaa riskiä.
  1. Millaiseen tutkimukseen viitataan, kun tieto hankitaan havainnoimalla ja mittaamalla itse kerätystä aineistosta?Empiiriseen tutkimukseen
  2. Tutkija haastattelee kymmentä nuorta selvittääkseen, miten he kokevat yksinäisyyden, ja etsii aineistosta toistuvia teemoja. Millaisesta tutkimuksesta on kyse?Laadullisesta tutkimuksesta
  3. Kysely selvittää, kuinka suuri osuus lukiolaisista nukkuu suositusten mukaisen määrän, ja tulokset käsitellään tilastollisesti. Mitä lähestymistapaa tämä edustaa?Kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta
  4. Tutkimus yhdistää saman ilmiön tarkasteluun sekä laajan lomakekyselyn että syvähaastatteluja. Mitä tällaista tutkimusta kutsutaan?Monimenetelmälliseksi tutkimukseksi
  5. Tutkimus kerää tietoa väestön sairastavuudesta yhtenä ajankohtana, ikään kuin ottaa tilanteesta valokuvan. Mikä asetelma tämä on?Poikkileikkaustutkimus
  6. Tutkimuksessa seurataan samoja henkilöitä kymmenen vuoden ajan ja tarkastellaan, miten heidän elintapansa muuttuvat. Mikä asetelma tämä on?Pitkittäistutkimus
  7. Miksi tapaus-verrokkitutkimus sopii erityisen hyvin harvinaisen sairauden tutkimiseen?Tapaukset kootaan jo sairastuneista, joten niitä ei tarvitse odottaa
  8. Tutkimus valitsee joukon sydäninfarktin sairastaneita ja joukon terveitä ja vertaa, mille tekijöille ryhmät ovat aiemmin altistuneet. Mikä asetelma tämä on?Tapaus-verrokkitutkimus
  9. Tutkimus kokoaa tietoa tapahtuneista sairastumisista vanhoista potilasrekistereistä ja tutkittavien muistista. Mihin suuntaan ajassa tutkimus suuntautuu?Se suuntautuu menneisyyteen eli on retrospektiivinen
  10. Ryhmää, jota tutkimuksen tulosten halutaan koskevan, esimerkiksi kaikkia Suomen lukiolaisia, kutsutaan tutkimuksessa millä nimellä?Perusjoukoksi
  11. Tutkija haluaisi tulostensa pätevän kaikkiin Suomen lukiolaisiin mutta tutkii vain osaa heistä. Miksi otoksen tutkiminen riittää tähän tarkoitukseen?Edustava otos jäljittelee perusjoukkoa, joten tulokset voi yleistää siihen
  12. Otos on valittu satunnaisesti ja se vastaa rakenteeltaan perusjoukkoa. Mitä tästä edustavuudesta ensisijaisesti seuraa?Tulokset voidaan yleistää koskemaan koko perusjoukkoa
  13. Mikä tutkimussuunnitelman osa vastaa siitä, että tutkittavien osallistuminen on vapaaehtoista ja aineisto käsitellään anonyymisti?Eettiset kysymykset
  14. Tutkija haluaa selvittää suurelta joukolta tilastollisesti käsiteltävää tietoa nuorten nukkumistottumuksista. Mikä aineistonkeruumenetelmä sopii tähän parhaiten?Kyselylomake
  15. Millä menetelmällä saadaan tietoa siitä, mitä ihmiset todella tekevät, eikä vain siitä, mitä he kertovat tekevänsä?Havainnoinnilla
  16. Ihminen kokee tupakoinnin melko vaarattomaksi, koska se on tuttua ja hänen oma valintansa, vaikka tilastot osoittavat sen suureksi riskiksi. Mistä ilmiöstä on kyse?Subjektiivinen riskikäsitys poikkeaa objektiivisesta riskistä
  17. Havainnointiin ja mittaamiseen sekä itse kerättyyn aineistoon perustuvaa tutkimusta kutsutaan {0} tutkimukseksi.empiiriseksi
  18. Tutkimusta, joka pyrkii ymmärtämään ilmiön merkityksiä ja laatua sanallisen aineiston avulla, kutsutaan {0} tutkimukseksi.kvalitatiiviseksi
  19. Numeeriseen, tilastollisesti käsiteltävään tietoon perustuvaa tutkimusta kutsutaan {0} tutkimukseksi.kvantitatiiviseksi
  20. Kun samassa tutkimuksessa yhdistetään laadullisia ja määrällisiä menetelmiä, puhutaan {0} tutkimuksesta.monimenetelmällisestä
  21. Tutkimusta, joka kuvaa tilannetta vain yhtenä ajankohtana, kutsutaan {0} tutkimukseksi.poikkileikkaustutkimukseksi
  22. Tutkimusta, jossa samoista tutkittavista kerätään tietoa useaan kertaan pidemmän ajan kuluessa, kutsutaan {0} tutkimukseksi.pitkittäistutkimukseksi
  23. Asetelmaa, jossa vertaillaan sairastuneita ja terveitä altistavien tekijöiden löytämiseksi, kutsutaan {0} tutkimukseksi.tapaus-verrokkitutkimukseksi
  24. Asetelmaa, jossa seurataan alussa tervettä ihmisryhmää eteenpäin ja tarkastellaan, ketkä sairastuvat, kutsutaan {0} tutkimukseksi.kohorttitutkimukseksi
  25. Menneisyyteen suuntautuvaa, jo tapahtuneita tietoja kokoavaa tutkimusta kutsutaan {0} tutkimukseksi.retrospektiiviseksi
  26. Ryhmää, jota tutkimuksen tulosten halutaan koskevan, kutsutaan {0}.perusjoukoksi
  27. Perusjoukosta valittua tutkittavaa osaa kutsutaan {0}.otokseksi
  28. Aineistonkeruumenetelmää, jossa tutkittava kirjaa itse säännöllisesti kokemuksiaan tai toimintaansa (esimerkiksi unen tai oireiden osalta), kutsutaan {0}.päiväkirjaksi
  29. Tilastollista, väestötasolla mitattua todennäköisyyttä saada terveyshaitta kutsutaan {0} riskiksi.objektiiviseksi
  30. Altistumisen määrää ja kestoa, joka usein ratkaisee terveyshaitan todennäköisyyden, kutsutaan {0}.annokseksi