- Mitä kulttuurilla tarkoitetaan kulttuurintutkimuksessa?
- Ihmisyhteisön jaettuja arvoja, uskomuksia, tapoja, kieltä ja käytäntöjä, jotka opitaan ja siirtyvät sukupolvelta toiselle.
- Onko kulttuuri synnynnäistä vai opittua?
- Opittua; se ei ole biologista vaan siirtyy sukupolvelta toiselle.
- Mitä kulttuurintutkimus tutkii?
- Miten kulttuuriset arvot ja maailmankuvat ilmenevät arkielämässä, taiteessa, uskonnossa ja sosiaalisissa suhteissa.
- Miksi menneisyyden lähdettä tutkittaessa on erotettava kaksi asiaa toisistaan?
- On erotettava se, millainen vieras kulttuuri todella oli, siitä, millaisena eurooppalaiset sen kuvasivat; nämä eivät useinkaan vastaa toisiaan.
- Mitkä ovat Urs Bitterlin kolme kohtaamisen perustyyppiä?
- Lyhyet satunnaiset kontaktit, konfliktit ja vastavuoroinen pitkäkestoinen kanssakäyminen.
- Mikä on kaupan tavoite kulttuurien kohtaamisen tyyppinä?
- Vaihtaa tavaroita ja hankkia voittoa; voi johtaa myös riippuvuussuhteisiin.
- Mikä on lähetystyön tavoite kohtaamisen tyyppinä?
- Levittää omaa uskontoa, mikä muuttaa paikallista maailmankuvaa (joskus pakolla).
- Mikä on valloituksen tyypillinen seuraus kohtaamisessa?
- Väkivalta ja väestön alistaminen, kun alue ja resurssit otetaan haltuun.
- Mitä taustatekijöitä vaikutti siihen, millaiseksi kohtaaminen muodostui?
- Osapuolten voimasuhteet, päämäärät ja tarpeet, teknologiset edellytykset, kohdatun yhteiskunnan kiinteys ja osapuolten maailmankuvat.
- Millaiseksi kohtaaminen usein ajautui, kun voimasuhteet olivat epätasaiset ja eurooppalaisilla oli taloudellisia intressejä?
- Konfliktiksi tai alistussuhteeksi.
- Mitä assimilaatio tarkoittaa?
- Vähemmistön tai alistetun ryhmän sulautumista valtakulttuuriin ja luopumista (usein pakotettuna) omasta kulttuuristaan.
- Mitä akkulturaatio tarkoittaa?
- Kulttuurien pitkäaikaista vuorovaikutusta, jossa molemmat osapuolet omaksuvat vaikutteita toisiltaan.
- Mikä erottaa akkulturaation assimilaatiosta?
- Akkulturaatio on molemminpuolista vaikutteiden vaihtoa; assimilaatiossa toinen ryhmä sulautuu valtakulttuuriin ja menettää omansa.
- Mitä etnosentrisyys tarkoittaa?
- Taipumusta arvioida muita kulttuureja oman kulttuurin näkökulmasta ja pitää omaa parempana tai kehittyneempänä.
- Miltä vieraat tavat näyttävät etnosentrisessä ajattelussa?
- Oudoilta, puutteellisilta tai alkeellisilta, koska niitä mitataan oman kulttuurin mittapuilla.
- Mitä kulttuurirelativismi tarkoittaa?
- Periaatetta, jonka mukaan kutakin kulttuuria pyritään ymmärtämään sen omista lähtökohdista käsin, ei ulkopuolelta arvotettuna.
- Miten etnosentrisyys ja kulttuurirelativismi eroavat suhtautumisessaan kulttuurien arvottamiseen?
- Etnosentrisyys asettaa kulttuurit arvojärjestykseen, kulttuurirelativismi kieltäytyy siitä.
- Mitä historiallinen empatia tarkoittaa lähteitä arvioitaessa?
- Menneisyyden ihmisiä ja heidän valintojaan arvioidaan kunkin ajan omista lähtökohdista, ei nykyhetken mittapuilla.
- Mitä kolonialismi tarkoittaa?
- Käytäntöä, jossa valtio ottaa haltuunsa toisen alueen, asuttaa sitä ja hyödyntää sen väestöä ja luonnonvaroja omaksi edukseen.
- Mitä siirtomaa tarkoittaa?
- Toisen valtion hallitsemaa ja hyödyntämää aluetta.
- Mitä imperialismi tarkoittaa?
- Pyrkimystä ulottaa valtion valta ja vaikutus toisten alueiden yli taloudellisen, poliittisen ja kulttuurisen ylivallan kautta, ei vain suoran valtauksen kautta.
- Miten kolonialismi ja imperialismi suhtautuvat toisiinsa?
- Kolonialismi (suora siirtomaahallinta) on yksi imperialismin muoto; kaikki kolonialismi on imperialismia, mutta kaikki imperialismi ei ole kolonialismia.
- Milloin eurooppalaiset valtiot rakensivat laajimmat siirtomaajärjestelmänsä?
- 1400-luvulta alkaen ja erityisesti 1800-luvulla.
- Mitä sivistystehtävä-ajattelulla oikeutettiin?
- Kolonialismia: väitettiin, että eurooppalaiset toivat muille kansoille sivistyksen, uskonnon ja tekniikan ja että kolonisaatio siksi hyödytti alistettuja.
- Mihin oletukseen sivistystehtävä-ajattelu perustui?
- Etnosentriseen ja rasistiseen oletukseen, että eurooppalainen kulttuuri oli ylempänä ja muut kansat "alikehittyneitä".
- Mitä rasismilla tarkoitetaan?
- Aatetta, joka jakaa ihmiset synnynnäisesti eriarvoisiin ryhmiin ja perustelee näin toisten alistamisen.
- Millainen oli tyypillinen siirtomaa-ajan eurooppalainen näkemys Afrikan menneisyydestä?
- Että Afrikassa ei ollut sivilisaatiota ennen eurooppalaisten tuloa ja että afrikkalaiset yhteiskunnat kehittyivät vasta kolonisaation ansiosta.
- Miksi entisten siirtomaiden asukkaat tulkitsivat kolonialismia puolustavia lausuntoja eri tavoin?
- Heidän näkökulmastaan lausunnot näyttäytyivät vallankäyttönä ja ennakkoluulona ja niitä voitiin pitää rasistisina.
- Miten nykykeskustelu suhtautuu kolonialismiin ja rasismiin verrattuna aiempaan?
- Selvästi kriittisemmin; sorrettujen näkemykset tulevat nykyään paremmin esiin.
- Mitä toiseus tarkoittaa?
- Sitä, että jokin ryhmä määritellään "toiseksi", vieraaksi ja erilaiseksi suhteessa "meihin".
- Mitä toiseuden rakentaminen kertoi ennen kaikkea?
- Sitä, millaisena eurooppalainen halusi nähdä itsensä, ei niinkään kuvatuista kansoista.
- Mitä stereotypia tarkoittaa?
- Yksinkertaistettua ja yleistävää käsitystä jostakin ryhmästä, joka toistuu kuvastossa ja jää elämään.
- Miksi populaarikulttuurin tuotteet ovat arvokkaita historian lähteitä?
- Ne paljastavat, mitä oman aikansa yleisö piti itsestäänselvänä, ja välittävät oman aikansa maailmankuvaa.
- Millaisissa tuotteissa siirtomaa-ajan kuvasto ennen kaikkea levisi?
- Seikkailukirjoissa, lehtikuvissa, näyttelyissä, elokuvissa, lautapeleissä ja viihdekiertueissa.
- Mitä kysymyksiä kulttuurituotetta lähteenä analysoitaessa esitetään?
- Kuka teki tuotteen ja mihin tarkoitukseen, mille yleisölle, mitä oletuksia se pitää itsestäänselvinä ja miten se peilaa oman aikansa maailmankuvaa.
- Miksi mainos tai peli ei anna totuudenmukaista kuvaa kohteestaan?
- Se on tehty markkinointi- tai viihdetarkoitukseen, joten sen kuva on värittynyt eikä neutraali.
- Mitä moniperspektiivisyys tarkoittaa kohtaamista analysoitaessa?
- Että samaa kohtaamista tarkastellaan sekä eurooppalaisen että alistetun osapuolen näkökulmasta ja pohditaan molempien motiiveja.
- Miksi pelkkä aineiston tuomitseminen rasistiseksi ei riitä kiitettävään vastaukseen?
- Pisteet tulevat lähdekriittisestä analyysista: kuvan yksityiskohtien, tekijän tarkoituksen ja historiallisen kehyksen erittelystä, ei paheksunnasta.