- Mikä sopimus jätti Suomen Neuvostoliiton etupiiriin toisen maailmansodan alla?
- Molotov-Ribbentrop-sopimus (Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus 1939) salaisine lisäpöytäkirjoineen.
- Milloin talvisota alkoi?
- 30. marraskuuta 1939, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen.
- Milloin ja mihin rauhaan talvisota päättyi?
- 13. maaliskuuta 1940 Moskovan rauhaan.
- Mitä Suomi luovutti Neuvostoliitolle Moskovan rauhassa 1940?
- Muun muassa Karjalan kannaksen, osan Laatokan Karjalaa ja Viipurin.
- Kuinka moni asukas jouduttiin siirtämään luovutetuilta alueilta talvisodan jälkeen?
- Noin 400 000.
- Miksi Suomen kohtalo erosi Baltian maiden kohtalosta talvisodan jälkeen?
- Suomi säilytti itsenäisyytensä, kun taas Baltian maat Neuvostoliitto liitti itseensä 1940.
- Mitä tarkoitetaan talvisodan hengellä?
- Talvisodan aikaista poikkeuksellista kansallista yhtenäisyyttä.
- Mitä ajanjaksoa kutsutaan välirauhaksi?
- Talvisodan ja jatkosodan väliin jäänyttä aikaa Moskovan rauhasta 1940 kesäkuuhun 1941.
- Miksi Suomi lähentyi Saksaa välirauhan aikana?
- Suomi pelkäsi uutta neuvostohyökkäystä, eikä lännestä saatu turvatakuita; Saksa oli ainoa Neuvostoliittoa tasapainottava suurvalta.
- Minkä Saksan operaation valmisteluun Suomen aluetta tarvittiin keväällä 1941?
- Operaatio Barbarossan (Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon).
- Milloin jatkosota alkoi?
- Kesäkuussa 1941, kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon ja Neuvostoliitto pommitti Suomen kaupunkeja.
- Mihin Suomen armeija eteni jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941?
- Se valtasi menetetyt alueet takaisin ja eteni vanhan rajan yli Itä-Karjalaan.
- Miksi Suomea voidaan pitää jatkosodassa hyökkäävänä osapuolena?
- Suomi eteni vanhan rajan yli alueille, jotka eivät olleet aiemmin kuuluneet sille.
- Mitä erillissodan käsite tarkoittaa?
- Suomen virallista tulkintaa, jonka mukaan se kävi omaa sotaansa Neuvostoliittoa vastaan eikä ollut Saksan liittolainen.
- Miksi erillissota-tulkintaa on arvioitu kriittisesti?
- Suomi oli käytännössä Saksan kanssasotija: yhteistyö oli tiivistä ja Suomi sai Saksalta aseita ja viljaa.
- Mikä puhuu sitä vastaan, että Suomi olisi ollut Saksan täysi liittolainen?
- Suomi ei allekirjoittanut kolmivaltasopimusta eikä ollut liittolainen samassa mielessä kuin Unkari tai Romania.
- Mitä asemasota tarkoittaa jatkosodassa?
- Vaihetta (loppuvuosi 1941 - kesä 1944), jossa rintamalinjat pysyivät pääosin paikoillaan.
- Milloin Suomen johto ymmärsi Saksan häviävän sodan?
- Jo loppuvuodesta 1942.
- Milloin Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalan kannaksella?
- Kesäkuussa 1944.
- Mitä suurhyökkäys sai aikaan?
- Se päätti pitkän asemasodan ja pakotti Suomen armeijan perääntymään.
- Mitkä olivat kesän 1944 merkittävimmät torjuntavoitot?
- Tali-Ihantala ja Ilomantsi.
- Mikä erityisasema Tali-Ihantalan taistelulla on?
- Sitä pidetään Pohjoismaiden historian suurimpana taisteluna.
- Mikä oli Saksan rooli kesän 1944 torjuntavoitoissa?
- Suomi sai Saksalta aseellista tukea (esim. panssarintorjunta-aseita ja lentotukea).
- Milloin ja mihin sopimukseen jatkosota päättyi?
- 19. syyskuuta 1944 Moskovan välirauhaan.
- Mikä on ero Moskovan rauhan ja Moskovan välirauhan välillä?
- Moskovan rauha 1940 päätti talvisodan; Moskovan välirauha 1944 päätti jatkosodan.
- Mikä sotilaallinen syy vaikutti aselevon solmimiseen syyskuussa 1944?
- Suurhyökkäys oli murtanut asemasodan ja Suomen kyky jatkaa sotaa oli vakavasti heikentynyt.
- Miten liittoutuneiden maihinnousu Normandiassa vaikutti Suomen tilanteeseen?
- Neuvostoliitolla oli kiire ehtiä Berliiniin ennen länsiliittoutuneita, joten Stalin ei halunnut sitoa joukkoja Suomen miehittämiseen.
- Mitä alueita Suomi luovutti Moskovan välirauhassa Moskovan rauhan alueiden lisäksi?
- Petsamon; lisäksi Porkkala vuokrattiin Neuvostoliitolle tukikohdaksi.
- Mitä Suomen oli välirauhan ehtojen mukaan tehtävä Saksan joukoille?
- Ajettava ne pois maasta, mistä seurasi Lapin sota.
- Mikä liittoutuneiden elin saapui Suomeen valvomaan välirauhan ehtoja?
- Liittoutuneiden valvontakomissio.
- Keitä vastaan Suomi soti Lapin sodassa?
- Saksaa vastaan (entistä aseveljeä).
- Kuinka kauan Lapin sota kesti?
- Syksystä 1944 huhtikuun 1945 loppuun.
- Miten saksalaiset toimivat perääntyessään Lapista?
- He polttivat ja tuhosivat suuren osan Lapista (poltetun maan taktiikka); esim. Rovaniemi tuhoutui lähes kokonaan.
- Millä tavalla sotakorvaukset pääosin maksettiin?
- Tavarana, erityisesti metalli- ja konepajateollisuuden tuotteina.
- Milloin viimeinen sotakorvauserä maksettiin?
- Vuonna 1952 (maksaminen kesti lähes kymmenen vuotta).
- Mikä myönteinen seuraus sotakorvauksilla oli Suomen taloudelle?
- Ne vauhdittivat teollistumista ja rakennemuutosta ja lisäsivät työllisyyttä.
- Keitä ovat evakot?
- Luovutetuilta alueilta kotinsa menettäneet, muualle Suomeen asutetut karjalaiset.
- Miksi siirtoväen asuttaminen aiheutti katkeruutta?
- Asuttaminen edellytti maiden pakkolunastuksia, mikä katkeroitti sekä evakoita että niitä, joiden maita lunastettiin.
- Keitä ovat sotalapset?
- Sodan aikana ulkomaille (erityisesti Ruotsiin) turvaan lähetettyjä lapsia.
- Mikä on ero evakon ja sotalapsen välillä?
- Evakot olivat luovutetuilta alueilta Suomen sisällä siirrettyä väestöä, sotalapset ulkomaille lähetettyjä lapsia.
- Keitä ovat sotainvalidit ja sotalesket?
- Sotainvalidit ovat sodassa pysyvästi vammautuneita, sotalesket sodassa kuolleiden puolisoita.
- Miksi rikollisuus kasvoi vuonna 1945?
- Osalla rintamalta palanneista oli vaikeuksia sopeutua siviilielämään, mikä lisäsi juopottelua, väkivaltaa ja rikollisuutta.
- Miksi avioliittoja solmittiin ja purettiin enemmän sodan jälkeen?
- Sota-aika oli viivyttänyt avioliittoja, joten niitä solmittiin vilkkaasti, ja sodan aikaiset pika-avioliitot saattoivat päätyä eroon.
- Miten Suomen valtiollinen järjestelmä säilyi sodan jälkeen, toisin kuin Itä-Euroopassa?
- Suomi säilyi parlamentaarisena demokratiana.
- Mikä oli Mannerheimin päiväkäskyn tarkoitus välirauhan yhteydessä?
- Kiittää suomalaisia, rohkaista hyväksymään ankarat ehdot ja vakuuttaa, että uhraukset eivät olleet turhia (myös ulkopoliittinen signaali Neuvostoliitolle).
- Miksi päiväkäsky on luettava propagandana eikä neutraalina kuvauksena?
- Se on ylipäällikön tarkoituksellinen viesti, jonka tavoite oli ohjata suhtautumista ja säilyttää yhteiskuntarauha.
- Mikä on muistelmatekstin (esim. rintamamiehen omaelämäkerta) lähdekriittinen rajoite?
- Se on jälkiperäinen ja subjektiivinen; se voi valikoida tai painottaa asioita (esim. sivuuttaa Suomen hyökkäysvaiheen).
- Mitä tilastoaineisto (esim. rikollisuustilasto) ei itsessään kerro?
- Se kertoo ilmiön (esim. rikollisuuden kasvun) mutta ei sen syytä; syy on pääteltävä kontekstista.
