- Minkä valtakunnan osa Suomi oli ennen vuotta 1809?
- Ruotsin.
- Minä vuonna Suomesta tuli Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta?
- 1809.
- Minkä sodan seurauksena Suomi liitettiin Venäjään?
- Suomen sodan (1808-1809), jonka Ruotsi hävisi Venäjälle.
- Missä keisari Aleksanteri I vahvisti Suomen lait ja säätyjen oikeudet vuonna 1809?
- Porvoon valtiopäivillä.
- Mitä keisari vahvisti Suomelle Porvoon valtiopäivillä?
- Suomen uskonnon, perustuslait ja säätyjen oikeudet.
- Mitä autonomia tarkoitti Suomen kohdalla?
- Suomella oli Venäjän sisällä erillinen asema: omat lait, oma hallinto ja luterilainen kirkko säilyivät.
- Mikä elin hoiti Suomen hallintoa autonomian aikana?
- Senaatti.
- Missä roolissa Venäjän keisari hallitsi Suomea?
- Suomen suuriruhtinaana, erillään muusta keisarikunnasta.
- Mihin vuoteen autonomian aika päättyi?
- 1917 (Suomen itsenäistyminen).
- Mitä Ruotsin ajan perintöä autonomian aikana säilyi?
- Muun muassa luterilainen kirkko, ruotsalainen lainsäädäntö ja oikeuslaitos sekä sääty-yhteiskunnan rakenne.
- Mikä oli kansallisen heräämisen keskeinen tavoite?
- Rakentaa suomalaisille kansallinen identiteetti ja nostaa suomen kielen ja kulttuurin asemaa.
- Kuka oli fennomanian keskeinen ajattelija ja suomen kielen aseman puolestapuhuja?
- J. V. Snellman.
- Mitä Snellman vaati sivistyneistöltä?
- Suomen kielen omaksumista ja suomen tekemistä hallinnon ja sivistyksen kieleksi.
- Mitä fennomania tarkoittaa?
- Suomalaiskansallista aatesuuntausta, joka ajoi suomen kielen ja kulttuurin asemaa.
- Mikä oli fennomanian kanssa kilpaileva kielisuuntaus?
- Ruotsin kielen asemaa puolustava suuntaus (kieliriita jakoi sivistyneistöä).
- Kuka kokosi Kalevalan?
- Elias Lönnrot.
- Minä vuonna Kalevala ilmestyi ensimmäisen kerran?
- 1835.
- Mistä Lönnrot keräsi Kalevalan kansanrunoutta erityisesti?
- Vienan Karjalasta.
- Miksi Kalevalalla oli suuri merkitys kansalliselle heräämiselle?
- Se antoi suomalaisille kuvan omasta muinaisuudesta ja kulttuuriperinnöstä ja siitä tuli kansallisen identiteetin symboli.
- Mikä instituutio levitti kansallisaatetta ja loi yleistä mielipidettä?
- Lehdistö (sanomalehdet).
- Mikä oli Suomen tärkein varhainen teollisuudenala 1800-luvun jälkipuoliskolla?
- Sahateollisuus.
- Mihin luonnonvaraan Suomen sahateollisuus nojasi?
- Metsään (puuhun).
- Miksi höyrysaha mullisti sahateollisuuden?
- Se ei ollut riippuvainen koskien vesivoimasta, joten sahoja voitiin perustaa vapaammin ja niiden tuotantokyky oli suuri.
- Mikä teollisuudenala nousi myöhemmin sahateollisuuden rinnalle jalostamaan puuta pidemmälle?
- Paperi- ja selluteollisuus.
- Mitkä olivat teollistumisen keskeiset edellytykset?
- Elinkeinovapaus, raaka-aineet, pääoma, työvoima ja markkinat.
- Mitä elinkeinovapaus (1860- ja 1870-luvuilla) merkitsi teollistumiselle?
- Se poisti säätely-yhteiskunnan rajoituksia ja antoi liiketoiminnalle vapaammat kädet.
- Mikä uusi yhteiskuntaryhmä syntyi teollistumisen myötä?
- Teollisuustyöväestö.
- Miten tavaraa kuljetettiin Suomessa ennen rautateitä?
- Pääosin vesiteitse (laivalla rannikolla, jokia ja järviä pitkin sisämaassa); maantiet olivat huonoja.
- Miksi talvi katkaisi suuren osan liikenteestä ennen rautateitä?
- Purjehduskausi päättyi, ja tavaraa voitiin liikuttaa lähinnä rekikelillä jäätyneitä vesistöjä ja teitä pitkin.
- Minä vuonna valmistui Suomen ensimmäinen rautatie ja mille välille?
- 1862, Helsingistä Hämeenlinnaan.
- Mikä oli rautateiden keskeinen taloudellinen merkitys?
- Ne mahdollistivat tavaran (esim. sahatavaran) nopean ja edullisen kuljetuksen, mikä toi teollisuutta ja kaupunkeja myös sisämaahan.
- Mitä kulttuurista merkitystä rautateillä oli?
- Ne yhdistivät maaseudun kaupunkeihin, nopeuttivat tiedonvälitystä ja sanomalehtien leviämistä ja helpottivat liikkumista.
- Kuka vastasi alkeisopetuksesta ennen kansakoulua?
- Kirkko (rippikoulu, kinkerit, maaseudulla kiertokoulut).
- Milloin kansakoulu perustettiin?
- 1860-luvulla.
- Miksi kansakoulu ei aluksi tavoittanut kaikkia lapsia?
- Se ei ollut aluksi kaikille pakollinen; oppivelvollisuus tuli voimaan vasta itsenäisyyden aikana.
- Miksi koulutusta on Suomessa perinteisesti arvostettu?
- Koulutustason nousu nosti elintasoa ja mahdollisti köyhistäkin oloista tulevien sosiaalisen nousun eli lisäsi mahdollisuuksien tasa-arvoa.
- Mitä sortokaudet (routavuodet) tarkoittivat?
- Jaksoja, joina Venäjä pyrki venäläistämistoimilla yhtenäistämään keisarikuntaa ja kaventamaan Suomen autonomiaa.
- Minä vuonna alkoi ensimmäinen sortokausi?
- 1899.
- Mitä helmikuun manifesti (1899) merkitsi?
- Se antoi keisarille oikeuden säätää Suomea koskevia lakeja Suomen säätyjä kuulematta.
- Minä vuonna toteutettiin eduskuntauudistus?
- 1906.
- Mikä korvasi vanhat säätyvaltiopäivät eduskuntauudistuksessa?
- Yksikamarinen eduskunta.
- Mitä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus (1906) tarkoitti?
- Äänioikeus laajeni kaikille täysi-ikäisille miehille ja naisille säädystä ja varallisuudesta riippumatta.
- Missä asemassa Suomen naiset olivat maailmassa vuoden 1906 uudistuksessa?
- He saivat ensimmäisinä maailmassa täydet poliittiset oikeudet (äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden).
- Mitä olivat 1860-luvun nälkävuodet?
- Katovuosien aiheuttama nälänhätä (pahimmillaan 1867-1868), joka tappoi kymmeniä tuhansia; yksi Euroopan viimeisistä suurista rauhanajan nälänhädistä.
- Milloin markka otettiin käyttöön Suomen omana rahayksikkönä?
- 1860-luvulla.
- Keitä kuului maaseudun tilattomaan väestöön?
- Ne, joilla ei ollut omaa maata: torpparit, mäkitupalaiset, rengit, piiat ja itselliset.
- Mikä oli Pietari 1800-luvun lopulla suomalaisten kannalta?
- Yksi maailman suurimpia suomenkielisiä kaupunkeja ("idän Amerikka").
- Miksi Pietariin oli helppo muuttaa autonomian aikana?
- Suomi kuului Venäjään autonomisena suuriruhtinaskuntana, joten matkustaminen pääkaupunkiin oli helppoa.
- Mikä ratkaiseva tapahtuma sulki Pietarin suomalaisten muuttoreitin 1917 jälkeen?
- Suomen itsenäistyminen ja Venäjän vallankumous: raja sulkeutui ja Neuvosto-Venäjä eristäytyi.
- Mistä päin Suomea lähti erityisen paljon siirtolaisia Amerikkaan?
- Pohjanmaalta.
