- Miten metsästäjä-keräilijät hankkivat ravintonsa?
- Keräämällä ja metsästämällä luonnosta, liikkuen alueelta toiselle ilman pysyvää ympäristön muokkaamista.
- Miten ihmisen suhde luontoon muuttui maanviljelyn synnyttyä?
- Ihmisestä tuli ympäristön aktiivinen muokkaaja: hän raivasi peltoa, kasteli maata ja kesytti eläimiä.
- Miten esimodernin ihmisen ympäristösuhde oli kaksijakoinen?
- Luonto oli sekä toimeentulon lähde (resurssi) että usein pelottava, koska katastrofeja ja petoja vastaan oli heikot keinot.
- Minkä vuoksi villi luonto koettiin keskiajalla usein pelottavana?
- Suojautumiskeinot luonnonkatastrofeja, kulkutauteja ja petoeläimiä vastaan olivat heikot, ja maailmankuvaa jäsensi uskonto.
- Mitä haitallisia ympäristöseurauksia ihmisen toiminnalla oli jo esimodernina aikana?
- Metsien katoaminen ja eroosio erityisesti tiiviisti asutuilla alueilla.
- Miksi yhtä aluetta koskevaa ympäristölähdettä ei voi yleistää koko Eurooppaan?
- Ympäristösuhde vaihteli alueittain: esimerkiksi Välimerellä hakkuu aiheutti eroosiota, harvaan asutussa Skandinaviassa ei juuri.
- Mitä neoliittinen vallankumous tarkoittaa?
- Maanviljelyn syntyä: siirtymistä keräilystä ja metsästyksestä viljelyyn ja eläinten kesyttämiseen.
- Milloin ja missä maanviljely alkoi?
- Noin 10 000 vuotta sitten Lähi-idän hedelmällisellä puolikuulla.
- Miten maanviljely mahdollisti väestön kasvun?
- Viljely tuotti aiempaa enemmän ja varastoitavaa ravintoa, joka riitti useammalle ihmiselle.
- Mitä työnjako tarkoittaa maanviljelyn seurauksena?
- Kun kaikkien ei tarvinnut hankkia ravintoa, osa väestöstä saattoi erikoistua muihin tehtäviin (käsityö, kauppa, hallinto, uskonto).
- Miksi työnjako oli yhteiskunnallisesti merkittävä?
- Se loi pohjan yhteiskunnalliselle eriytymiselle ja väestöryhmien välisille eroille.
- Mitä omavaraistalous tarkoittaa?
- Taloutta, jossa kotitalous tuottaa itse pääosan tarvitsemastaan ravinnosta ja tavaroista.
- Miksi maanviljely johti valtioiden syntyyn?
- Ravinnon ylijäämän hallinta, kastelu ja varastointi vaativat hallintoa, mistä kehittyivät kaupungit ja varhaiset valtiot.
- Mihin syntyivät ensimmäiset kaupungit ja varhaiset valtiot?
- Esimerkiksi Mesopotamiaan ja Egyptiin.
- Mitä sääty-yhteiskunta tarkoittaa?
- Yhteiskuntaa, jossa väestö on jaettu oikeuksiltaan ja velvollisuuksiltaan erilaisiin ryhmiin eli säätyihin.
- Miten ihmisen asema määräytyi sääty-yhteiskunnassa?
- Pitkälti syntyperän mukaan, ja liikkuvuus säätyjen välillä oli vähäistä.
- Mitä vaihtokauppa tarkoittaa ja mikä oli sen ongelma?
- Tavaran vaihtamista suoraan toiseen tavaraan; osapuolten oli löydettävä toisiltaan juuri se tavara, jota kumpikin tarvitsi.
- Miten rahan käyttöönotto helpotti vaihdantaa?
- Raha toimi yhteisenä arvon mittarina ja vaihdon välineenä, jolloin tavaroita saattoi ostaa ja myydä ilman suoraa vaihtoa.
- Miksi rahatalous kehittyi esimodernina aikana hitaasti?
- Suurin osa väestöstä eli omavaraistaloudessa, joten kaupan ja rahan merkitys jäi useimpien arjessa pieneksi.
- Mikä rooli kaupungeilla oli kaupassa?
- Ne toimivat kaupan keskuksina, joihin pitkän matkan kauppa toi ylellisyystavaroita kaukaa.
- Mitä syntyvyys tarkoittaa?
- Syntyneiden lasten määrää suhteessa väestöön.
- Mitä kuolleisuus tarkoittaa?
- Kuolleiden määrää suhteessa väestöön.
- Millaisia olivat syntyvyys ja kuolleisuus esimodernissa yhteiskunnassa?
- Molemmat olivat korkeita.
- Miksi väestö kasvoi hitaasti, vaikka syntyvyys oli korkea?
- Kuolleisuus oli myös korkea, joten korkea syntyvyys tasoittui suureen kuolleisuuteen.
- Mitkä kriisit rajoittivat väestönkasvua esimodernina aikana?
- Nälänhädät, kulkutaudit ja sodat, jotka saattoivat pyyhkiä pois vuosien väestönkasvun kerralla.
- Mitä lapsikuolleisuus tarkoittaa?
- Pikkulasten ja nuorten kuolleisuutta; esimodernina aikana merkittävä osa lapsista kuoli ennen aikuisikää.
- Mitä syitä korkealla lapsikuolleisuudella oli?
- Puutteellinen hygienia, lääketieteen kehittymättömyys, vaaralliset synnytysolot, puutteellinen ravinto ja kulkutaudit.
- Mikä oli lapsikuolleisuuden keskeinen makrotason seuraus?
- Väestönkasvun hitaus: vaikka lapsia syntyi paljon, suuri osa heistä kuoli.
- Mikä oli lapsikuolleisuuden mikrotason seuraus perheelle?
- Lasten kuolema saattoi vaarantaa vanhempien toimeentulon, koska lasten velvollisuus oli elättää vanhempansa.
- Mikä lähdekriittinen ongelma liittyy lapsikuolleisuuden arviointiin?
- Ennen väestökirjanpidon vakiintumista syntymiä ja kuolemia ei rekisteröity, joten tarkkoja lukuja ei tunneta.
- Miksi huono sato johti helposti nälänhätään?
- Varastot olivat pieniä ja kuljetusyhteydet heikot, joten sadon tuho ei tasoittunut muualta.
- Miten nälänhätä ja kulkutaudit kietoutuivat yhteen?
- Nälkä heikensi ihmisten vastustuskykyä ja altisti heidät taudeille.
- Milloin musta surma levisi Eurooppaan pahimmillaan?
- 1300-luvun puolivälissä, pahimmillaan noin vuosina 1347-1351.
- Kuinka suuren osan Euroopan väestöstä musta surma tappoi?
- Arviolta noin kolmasosan, joillakin alueilla vielä enemmän.
- Miten musta surma muutti työntekijöiden asemaa?
- Työvoiman väheneminen aiheutti työvoimapulan, joka nosti palkkoja ja paransi eloonjääneiden asemaa suhteessa maanomistajiin.
- Mitä työntävät ja vetävät tekijät tarkoittavat muuttoliikkeessä?
- Työntävät tekijät (esim. köyhyys, työttömyys) saavat lähtemään, vetävät tekijät (esim. työ, paremmat elinolot) houkuttelevat kohdealueelle.
- Mitä autioituminen tarkoittaa?
- Asutun alueen tyhjentymistä asukkaista.
- Miten musta surma johti kylien autioitumiseen?
- Väestötuho tyhjensi kyliä, kun asukkaita kuoli ja eloonjääneet muuttivat muualle.
- Miten työvoimapula saattoi hajottaa kyläyhteisöjä autioitumisen yhteydessä?
- Joillakin alueilla siirryttiin työvoimavaltaisesta peltoviljelystä vähemmän työvoimaa vaativaan lampaankasvatukseen.
- Missä järjestyksessä kuolleisuus ja syntyvyys muuttuvat demografisessa transitiossa, ja mikä on seuraus?
- Ensin laskee kuolleisuus, syntyvyys pysyy aluksi korkeana; tämä viive aiheuttaa nopean väestönkasvun, kunnes myös syntyvyys laskee.
