Hermosto ja aistit

Kumpi viestintäjärjestelmä välittää viestit nopeammin, hermosto vai hormonit?
Hermosto.
Mitkä elimet kuuluvat keskushermostoon?
Aivot ja selkäydin.
Mikä on hermoston toiminnallinen perusyksikkö?
Hermosolu eli neuroni.
Mikä hermosolun osa vastaanottaa viestejä muilta soluilta?
Dendriitit.
Mikä hermosolun osa johtaa impulssin eteenpäin seuraavalle solulle?
Aksoni eli viejähaarake.
Mikä hermosolun osa sisältää tuman ja huolehtii aineenvaihdunnasta?
Sooma eli solukeskus.
Mikä vaikutus myeliinitupella on impulssin etenemiseen?
Se nopeuttaa etenemistä.
Mikä on nimitys sille, että impulssi hyppää myeliinin katkoskohdasta toiseen?
Saltatorinen johtuminen.
Onko hermosolun sisäpuoli levossa positiivinen vai negatiivinen ulkopuoleen nähden?
Negatiivinen.
Mikä on hermosolun lepojännitteen tyypillinen suuruus?
Noin -70 mV.
Mikä rakenne ylläpitää hermosolun lepojännitettä?
Natrium-kaliumpumppu.
Kumpaa ionia natrium-kaliumpumppu siirtää ulos solusta?
Natriumionia (Na+).
Mikä on toimintajännitteen toinen nimi?
Aktiopotentiaali.
Mikä ioni virtaa hermosoluun ja depolarisoi kalvon toimintajännitteen alussa?
Natriumioni (Na+).
Mihin suuntaan natriumionit (Na+) liikkuvat depolarisaatiossa?
Solun sisään.
Mitkä kanavat avautuvat, kun depolarisaatio alkaa?
Jänniteherkät natriumkanavat.
Mikä ioni virtaa ulos solusta repolarisaatiossa?
Kaliumioni (K+).
Mihin suuntaan kaliumionit (K+) liikkuvat repolarisaatiossa?
Solusta ulos.
Mitä kalvojännitteelle tapahtuu depolarisaatiossa?
Solun sisäpuoli kääntyy hetkeksi positiiviseksi.
Mitä kalvojännitteelle tapahtuu repolarisaatiossa?
Se palautuu takaisin negatiiviseen lepotilaan.
Mitä toimintajännitteen kaikki tai ei mitään -periaate tarkoittaa?
Joko täysimittainen toimintajännite syntyy tai sitä ei synny lainkaan; voimakkuus ei riipu ärsykkeestä.
Miten ärsykkeen voimakkuus välittyy, jos toimintajännitteen voimakkuus on aina sama?
Toimintajännitteiden esiintymistiheytenä.
Kuinka moneen suuntaan impulssi kulkee aksonissa?
Vain yhteen suuntaan (soomasta kohti aksonin päätettä).
Miksi impulssi ei etene aksonissa taaksepäin?
Juuri läpikäydyllä kalvon osalla natriumkanavat ovat hetken toimintakyvyttömiä.
Mikä on synapsi?
Hermosolun ja toisen solun välinen liitos, jonka kohdalla viesti siirtyy solusta toiseen.
Miksi viesti muutetaan synapsissa kemialliseksi?
Sähköinen viesti ei voi suoraan hypätä synapsiraon yli.
Mikä ioni virtaa synapsipäätteeseen, kun toimintajännite saapuu sinne?
Kalsiumioni (Ca2+).
Millä tapahtumalla välittäjäaine vapautuu synapsirakoon?
Eksosytoosilla.
Mihin välittäjäaine kiinnittyy ylitettyään synapsiraon?
Kohdesolun kalvon reseptoriin.
Miten välittäjäaineen vaikutus lopetetaan synapsiraossa?
Entsyymit hajottavat sitä ja osa otetaan takaisin lähettävään soluun.
Onko refleksi tahdonalainen vai tahdosta riippumaton toiminto?
Tahdosta riippumaton.
Missä keskushermoston osassa refleksi käsitellään?
Jo selkäytimessä (ennen kuin viesti saavuttaa aivot).
Mikä refleksikaaren osa aistii ärsykkeen ensimmäisenä?
Reseptori.
Miksi pahanmakuisen ruoan sylkeminen on tahdonalainen eikä refleksi?
Se tehdään vasta, kun aivot ovat tunnistaneet maun ja henkilö on päättänyt sylkeä.
Minkä aivojen osan päätehtävä on liikkeiden koordinointi ja tasapainon ylläpito?
Pikkuaivot.
Mikä aivojen osa yhdistää aivot selkäytimeen?
Aivorunko.
Missä aivojen osassa näköaistimus muodostuu?
Takaraivolohkossa.
Kumpi ääreishermoston osa ohjaa tahdonalaisia lihasliikkeitä?
Somaattinen hermosto.
Kumpi ääreishermoston osa säätelee tahdosta riippumattomia sisäelinten toimintoja?
Autonominen hermosto.
Missä varsinainen aistimus syntyy, reseptorissa vai aivoissa?
Aivoissa (isoaivokuoren aistialueella).
Mikä silmän valoreseptorityyppi vastaa värinäöstä kirkkaassa valossa?
Tappisolut.
  1. Millainen sähkövaraus hermosolun sisäpuolella on levossa ulkopuoleen verrattuna?Negatiivinen
  2. Mikä rakenne pitää yllä hermosolun lepojännitettä kuluttamalla energiaa?Solukalvon ionipumppu
  3. Mikä hermosolun osa johtaa impulssin eteenpäin kohti seuraavaa solua?Viejähaarake
  4. Mikä ioni virtaa hermosoluun ja saa aikaan depolarisaation toimintajännitteen alussa?Natriumioni
  5. Mihin suuntaan kaliumionit liikkuvat, kun kalvojännite palautuu repolarisaatiossa lepotilaan?Solusta ulos
  6. Miksi voimakas ärsyke ei tuota suurempaa toimintajännitettä kuin heikko ärsyke, kunhan kynnys ylittyy?Toimintajännite noudattaa kaikki tai ei mitään -periaatetta
  7. Miten hermosto välittää tiedon siitä, että ärsyke on voimakas?Toimintajännitteiden esiintymistiheytenä
  8. Miksi hermoimpulssi etenee aksonissa vain yhteen suuntaan?Juuri läpikäydyt natriumkanavat ovat hetken toimintakyvyttömiä
  9. Miten myeliinituppi vaikuttaa hermoimpulssin kulkuun aksonissa?Nopeuttaa impulssin etenemistä
  10. Mikä ioni virtaa synapsipäätteeseen, kun toimintajännite saapuu sinne?Kalsiumioni
  11. Mitä synapsissa tapahtuu, kun toimintajännite saapuu synapsipäätteeseen?Välittäjäainetta vapautuu synapsirakoon
  12. Miten synapsin toiminta varmistaa, että viesti kulkee vain yhteen suuntaan?Vain lähettävä pääte erittää välittäjäainetta
  13. Missä keskushermoston osassa refleksi käsitellään, jotta vaste on mahdollisimman nopea?Selkäytimessä
  14. Mikä erottaa tahdonalaisen toiminnan refleksistä?Se vaatii aivojen tekemän tietoisen päätöksen
  15. Henkilö sylkee suustaan pahalta maistuvan ruoan tunnistettuaan maun. Miksi tämä ei ole refleksi?Toiminta tapahtuu vasta aivojen tunnistettua maun ja päätöksen jälkeen
  16. Mikä aivojen osa osallistuu liikkeiden koordinointiin ja tasapainon ylläpitoon?Pikkuaivot
  17. Missä varsinainen makuaistimus lopulta syntyy?Isoaivokuoressa
  18. Hermoston toiminnallista perusyksikköä sanotaan {0}.hermosoluksi
  19. Hermosolun pitkää haaraketta, joka johtaa impulssin eteenpäin, sanotaan {0}.aksoniksi
  20. Aksonia ympäröivä eristävä rakenne, joka nopeuttaa impulssin kulkua, on {0}.myeliinituppi
  21. Levossa hermosolun solukalvon yli vallitsevaa jännitettä sanotaan {0}.lepojännitteeksi
  22. Hermosolun lepojännitettä ylläpitää solukalvon {0}.natrium-kaliumpumppu
  23. Nopeaa ja ohimenevää kalvojännitteen muutosta, jolla hermosolu välittää viestin, sanotaan {0}.toimintajännitteeksi
  24. Depolarisaatiossa hermosoluun virtaa sisään positiivisia {0}-ioneja.natrium
  25. Repolarisaatiossa solusta virtaa ulos positiivisia {0}-ioneja.kalium
  26. Koska toimintajännite joko syntyy täysimittaisena tai ei lainkaan, sen sanotaan noudattavan {0} -periaatetta.kaikki tai ei mitään
  27. Hermosolun ja toisen solun välistä liitosta, jossa viesti siirtyy solusta toiseen, sanotaan {0}.synapsiksi
  28. Synapsissa lähettävä solu vapauttaa synapsirakoon kemiallista ainetta, jota sanotaan {0}.välittäjäaineeksi
  29. Nopeaa, tahdosta riippumatonta vastetta ärsykkeeseen sanotaan {0}.refleksiksi
  30. Refleksi käsitellään nopeasti jo {0}, ennen kuin viesti saavuttaa aivot.selkäytimessä
  31. Silmän verkkokalvon värinäöstä vastaavia valoreseptoreita sanotaan {0}.tappisoluiksi