- Mikä on alleeli?
- Saman geenin vaihtoehtoinen muoto.
- Mitä lokus tarkoittaa?
- Geenin sijaintipaikkaa kromosomissa.
- Mitä genotyyppi tarkoittaa?
- Yksilön alleelikoostumusta eli perimää (ei näkyvää ilmiasua).
- Mitä fenotyyppi tarkoittaa?
- Yksilön ilmiasua eli havaittavia ominaisuuksia. Syntyy perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksesta.
- Millainen yksilö on homotsygootti tietyn geenin suhteen?
- Sillä on kaksi samanlaista alleelia (esim. AA tai aa).
- Millainen yksilö on heterotsygootti tietyn geenin suhteen?
- Sillä on kaksi erilaista alleelia (esim. Aa).
- Mitä vastinkromosomit ovat?
- Kromosomipari, jonka jäsenet vastaavat toisiaan geeneiltään — toinen äidiltä, toinen isältä.
- Milloin vallitseva (dominoiva) alleeli näkyy fenotyypissä?
- Jo yhtenä kappaleena — siis sekä AA että Aa näkyvät samanlaisina.
- Milloin väistyvä (resessiivinen) alleeli näkyy fenotyypissä?
- Vain homotsygoottina eli kahtena kappaleena (aa).
- Miten vallitseva ja väistyvä alleeli merkitään kirjaimin?
- Vallitseva isolla kirjaimella (A), väistyvä saman kirjaimen pienellä (a).
- Miksi genotyypit AA ja Aa näyttävät samalta?
- Vallitseva A ilmenee jo heterotsygootilla, joten vallitsevan fenotyypin genotyyppiä ei voi päätellä suoraan.
- Mikä on kantaja?
- Heterotsygootti, joka kantaa väistyvää alleelia, mutta jolla se ei näy fenotyypissä.
- Mitä Mendelin 1. laki (segregaatiolaki) sanoo?
- Saman geenin kaksi alleelia erkanevat eri sukusoluihin meioosissa.
- Mitä Mendelin 2. laki (riippumattoman lajittumisen laki) sanoo?
- Eri geenien alleelit periytyvät toisistaan riippumatta, kun geenit ovat eri kromosomeissa.
- Milloin riippumattoman lajittumisen laki EI päde?
- Kun geenit ovat samassa kromosomissa lähekkäin eli ne ovat kytkeytyneitä.
- Puhdaskasvuinen AA × aa: millaisia F1-yksilöt ovat genotyypiltään?
- Kaikki heterotsygootteja (Aa).
- Puhdaskasvuinen AA × aa (A vallitseva): millaisia F1-yksilöt ovat fenotyypiltään?
- Kaikki yhdenmukaisia, vallitsevan ominaisuuden mukaisia.
- Aa × Aa: jälkeläisten genotyyppien lukusuhde?
- 1 AA : 2 Aa : 1 aa eli 1:2:1.
- Aa × Aa: jälkeläisten fenotyyppien lukusuhde (A vallitseva)?
- 3:1 (kolme vallitsevaa yhtä väistyvää kohti).
- Miksi lukusuhde 3:1 toteutuu vain likimäärin yksittäisessä risteytyksessä?
- Se on tilastollinen odotusarvo; tarkka suhde näkyy vasta suurella jälkeläismäärällä.
- Mihin testiristeytystä käytetään?
- Selvittämään, onko vallitsevan fenotyypin yksilö homotsygootti vai heterotsygootti.
- Mihin yksilöön tutkittava risteytetään testiristeytyksessä, ja miksi?
- Väistyvän ominaisuuden homotsygoottiin (aa) — se antaa vain väistyviä alleeleja, joten jälkeläisten fenotyyppi paljastaa tutkittavan genotyypin.
- Testiristeytys: jos noin puolet jälkeläisistä on väistyviä, mikä oli tutkittavan genotyyppi?
- Heterotsygootti (Aa) — suhde 1:1.
- Testiristeytys: jos KAIKKI jälkeläiset ovat vallitsevia, mikä oli tutkittavan genotyyppi?
- Homotsygootti (AA).
- Montako erilaista sukusolua heterotsygootti RrYy tuottaa?
- Neljä: RY, Ry, rY ja ry.
- RrYy × RrYy: F2-sukupolven fenotyyppien lukusuhde?
- 9:3:3:1.
- Dihybridissä, kun tarkastelet vain yhtä ominaisuutta kerrallaan, mikä lukusuhde säilyy?
- 3:1 — mikä havainnollistaa riippumattoman lajittumisen lakia.
- Mikä on välimuotoinen (intermediaarinen) periytyminen?
- Heterotsygootin fenotyyppi on vanhempien välimuoto (esim. punainen × valkoinen → vaaleanpunainen).
- Intermediaarisen periytymisen F2-fenotyyppien lukusuhde — ja miksi se eroaa tavallisesta 3:1:stä?
- 1:2:1, koska jokainen genotyyppi näkyy omana fenotyyppinään.
- Mikä on yhteisvallitseva (kodominantti) periytyminen?
- Heterotsygootilla molemmat alleelit näkyvät fenotyypissä rinnakkain ja täysinä — eivät välimuotona.
- Mikä erottaa kodominantin periytymisen intermediaarisesta?
- Kodominantissa molemmat alleelit näkyvät erikseen (esim. AB-veri); intermediaarisessa syntyy välimuoto (vaaleanpunainen).
- Mikä on ihmisen esimerkki yhteisvallitsevuudesta?
- ABO-veriryhmä: genotyyppi I^A I^B tuottaa veriryhmän AB, jossa on sekä A- että B-antigeenit.
- Mitä multippelit alleelit tarkoittavat?
- Populaatiossa on saman geenin useampi kuin kaksi alleelia (yksilöllä silti vain kaksi). Esim. ABO: I^A, I^B ja i.
- Mikä genotyyppi tuottaa veriryhmän O?
- ii — vain kaksi väistyvää alleelia (I^A ja I^B ovat vallitsevia i:hin nähden).
- Mikä on letaalialleeli?
- Alleeli, jonka tietty genotyyppi (usein homotsygotia) aiheuttaa yksilön kuoleman.
- Dominoiva letaalialleeli, Kk × Kk: eloon jäävien jälkeläisten lukusuhde?
- 2:1 (2 Kk : 1 kk), koska homotsygootti KK kuolee (alkuperäinen 1:2:1 → 2:1).
- Miksi dominoivaa letaalialleelia kantava yksilö on aina heterotsygootti?
- Koska homotsygootti (KK) ei jää eloon.
- Mitä autosomit ovat?
- Kaikki muut kromosomit paitsi sukupuolikromosomit.
- Miksi X-kromosominen väistyvä ominaisuus on yleisempi miehillä?
- Miehellä on vain yksi X-kromosomi, joten väistyväkin alleeli näkyy — ei vastinalleelia paikkaamassa.
- Miten puna-vihersokeus periytyy?
- X-kromosomissa väistyvästi.
- Kantajanainen (X^A X^a) × terve mies (X^A Y): kuinka suuri osa pojista on puna-vihersokeita?
- Puolet (X^a Y) — pojat saavat sokeuden äidin kantamasta alleelista.
- Sama risteytys (kantajaäiti × terve isä): voiko tyttäristä tulla puna-vihersokeita?
- Ei — tyttäret ovat terveitä tai kantajia, koska he saavat isältä terveen X^A:n.
- Miten erotat sukupuoleen kytkeytyneen periytymisen autosomisesta jälkeläisten perusteella?
- Jos ominaisuus esiintyy eri taajuudella tytöillä ja pojilla → kytkeytynyt; jos tasaisesti → autosominen.
- Ominaisuus ei näy F1:ssä mutta ilmaantuu F2:ssa — vallitseva vai väistyvä?
- Väistyvä.
- Ominaisuus näkyy jo F1-sukupolvessa — vallitseva vai väistyvä?
- Vallitseva.
- Mitä risteytysvastauksessa pitää määritellä ennen risteytyskaaviota?
- Alleelimerkinnät (kumpi vallitseva, kumpi väistyvä) ja vanhempien genotyypit.
