Ympäristötekijät ja sopeutuminen

Onko lämpötila abioottinen vai bioottinen ympäristötekijä?

Abioottinen, koska se on eloton tekijä. Se pysyy abioottisena, vaikka vaihtelee vuodenajan mukaan.

Miksi saalistaja on saaliilleen bioottinen tekijä?

Koska saalistaja on elollinen eli toinen eliö. Tekijän tyyppi ratkeaa alkuperästä.

Mitä YO-kokeen ääriolotehtävän hyvä vastaus käsittelee ympäristötekijöistä?

Sekä abioottisia että bioottisia tekijöitä, ja kummankin vaikutuksen eliöön.

Mitä lajille tapahtuu sietoalueen ulkopuolella?

Se ei selviä, koska tekijä on sille liian vähäinen tai liian voimakas.

Missä kohtaa sietoaluetta lajin yksilöitä on runsaimmin?

Optimialueella, koska lisääntyminen ja kasvu ovat siellä tehokkaimmillaan.

Mikä tekee ympäristötekijästä rajoittavan tekijän?

Se on lähimpänä lajin sietorajaa, joten se rajoittaa lajin esiintymistä voimakkaimmin.

Voiko jonkin tekijän liian suuri määrä rajoittaa lajia?

Voi. Sietoalueella on yläraja, joten liika lämpö tai suola rajoittaa siinä missä niukkuuskin.

Mitä ilmastodiagrammin käyrä ja pylväät kertovat?

Käyrä kertoo kuukauden keskilämpötilan ja pylväät kuukauden sademäärän.

Miten kasvukauden pituus luetaan ilmastodiagrammista?

Lasketaan kuukaudet, joiden keskilämpötila on yli +5 °C, koska silloin kasvit voivat kasvaa.

Miksi trooppisen sademetsän kasvit voivat kasvaa ympäri vuoden?

Päiväntasaajalla valoa ja lämpöä riittää joka kuukausi, ja sataa runsaasti.

Miten sopeutuma yleistyy populaatiossa?

Luonnonvalinnassa: sopeutuman kantajat jättävät enemmän jälkeläisiä, joten ominaisuus yleistyy sukupolvien kuluessa.

Periytyykö yksilön elinaikanaan hankkima ominaisuus?

Ei. Sopeutuma on perinnöllinen ominaisuus, joka yleistyy luonnonvalinnassa.

Minkä tyyppinen sopeutuma on kaktuksen vahapinta?

Rakenteellinen. Se on eliön rakenne, joka vähentää haihtumista kuivuudessa.

Esimerkki toiminnallisesta sopeutumasta kylmään?

Entsyymien matala optimilämpötila, jolloin aineenvaihdunta toimii kylmässäkin.

Onko muutto lämpimille alueille rakenteellinen sopeutuma?

Ei, se on käyttäytymissopeutuma, koska se on eläimen toimintaa.

Miten hylkeen virtaviivainen ruumiinmuoto auttaa sitä?

Se vähentää veden vastusta, joten hylje ui nopeasti ja saa kiinni kaloja.

Miksi saimaannorpan kuutilla on paksu karvapeite?

Se syntyy jäälle tai kylmälle kivelle, ja karvapeite eristää lämpöä.

Mitkä tekijät määräävät lajin perusekolokeron?

Lajin sietoalueet eli abioottiset tekijät. Perusekolokero on se, missä laji voisi elää ilman muita lajeja.

Kilpailijan poistamisen jälkeen kasvilaji levisi uusille kasvupaikoille. Mitä tämä kertoo sen aiemmasta ekolokerosta?

Se oli realisoitunut ekolokero, jota kilpailu kavensi perusekolokeroa pienemmäksi.

Miksi samassa metsässä elävien lajien ekolokerot ovat usein erilaistuneet?

Samankaltaiset lokerot johtavat kilpailuun, ja erilaistuminen vähentää sitä.

Miksi trooppisessa sademetsässä on paljon kapeisiin ekolokeroihin erikoistuneita lajeja?

Monipuolinen ja vakaa ympäristö on sallinut erikoistumisen esimerkiksi yhteen ravintokohteeseen.

Voiko laji puuttua alueelta, jonka lämpötila sopii sille?

Voi, jos bioottinen tekijä, kuten kilpailija tai saalistaja, rajaa sen pois.

Miksi levinneisyysalueen eri reunat voivat johtua eri tekijöistä?

Pohjoisessa lajia voi rajata kylmyys ja etelässä kilpailija, eli toisella reunalla abioottinen ja toisella bioottinen tekijä.

Miksi ilmaston lämpeneminen siirtää levinneisyysalueita pohjoiseen?

Lajin sietoalueelle sopivat olot siirtyvät pohjoiseen, ja laji leviää niiden perässä.

Miten lämpeneminen voi vaikuttaa levinneisyysalueensa pohjoisreunalla elävään lajiin?

Laji voi hyötyä, mutta tulokaslajit voivat tulla kilpailemaan samasta ekolokerosta.

Mikä on tasalämpöisyyden haitta talvella?

Lämmön tuottaminen vaatii paljon energiaa, joten eläin tarvitsee paljon ravintoa.

Miksi vaihtolämpöinen eläin selviää talvesta vähällä ravinnolla?

Sen aineenvaihdunta hidastuu kylmässä, joten energian tarve on pieni.

Miksi aineenvaihdunnan hidastaminen auttaa eläintä selviämään talvesta?

Energian tarve pienenee, joten eläin selviää vähemmällä ravinnolla tai vararavinnolla.

Miksi pienet kolibrit vaipuvat öisin horrokseen?

Ne eivät pysty varastoimaan paljon vararavintoa, ja korkean ruumiinlämmön ylläpito kylmänä yönä kuluttaisi liikaa energiaa.

Kylmänhorros: mille eläimille ja mitä kehon lämpötilalle tapahtuu?

Vaihtolämpöisille. Kehon lämpötila muuttuu passiivisesti ympäristön mukaan ja voi laskea alle nollan.

Laskeeko talvihorroksessa olevan siilin ruumiinlämpö alle nollan?

Ei. Se laskee säädellysti muutamaan asteeseen, ja kovalla pakkasella siili tuottaa lämpöä.

Miten karhun talviuni eroaa siilin talvihorroksesta?

Talviunessa elimistön lämpötila laskee vain vähän, talvihorroksessa muutamaan asteeseen.

Miksi jäänestoaineet suojaavat soluja?

Ne estävät jääkiteiden muodostumista, ja jääkiteet rikkoisivat solukalvon.

Miksi kirvoista talvehtivat munat eivätkä aikuiset?

Aikuiset eivät selviä pakkasesta ilman ravintokasveja, mutta muna kestää talven.

Miksi ontot talvikarvat ovat hyvä sopeutuma kylmään?

Karvojen sisällä oleva ilma eristää lämpöä, ja karvat keräävät auringon säteilyä.

Mitä erityistä on ruskeassa rasvassa?

Siinä rasvasta vapautuu suoraan lämpöä, joten se lämmittää eläintä.

Mihin ympäristötekijään jäniksen valkoinen talviturkki on sopeutuma?

Saalistukseen eli bioottiseen tekijään, koska valkoinen jänis erottuu lumesta huonosti.

Miksi lumikieppi suojaa lintua pakkaselta?

Lumi eristää, joten lumen alla lämpötila pysyy lähellä nollaa, vaikka pinnalla on kova pakkanen.

Miten karaistuminen suojaa kasvia pakkaselta?

Kasvi vähentää solujen vettä ja muuttaa solunesteen koostumusta, joten solut jäätyvät huonommin.

Miksi lehtipuu pudottaa lehtensä ennen talvea?

Lehdistä haihtuisi vettä, eikä puu saa jäätyneestä maasta uutta.

Mitä lehden klorofyllille tapahtuu syksyllä ennen lehden putoamista?

Se hajoaa, ja vapautuvat aineet varastoidaan runkoon ja oksiin.

Miksi havupuun ei tarvitse pudottaa neulasiaan?

Pienet ja vahapintaiset neulaset haihduttavat vähän vettä.

Mikä suojaa monivuotisen kasvin kasvupistettä talvella?

Silmu, jota vahapeitteiset silmusuomut peittävät.

Miten yksivuotinen kasvi talvehtii?

Siemenenä, jonka kova siemenkuori suojaa alkiota.

Mitä hyötyä on siitä, että siemen itää vasta kylmäjakson jälkeen?

Siemen ei idä syksyllä väärään vuodenaikaan, jolloin taimi kuolisi talvella.

Mikä voi toimia perustuottajana valottomassa luolassa?

Kemosynteettiset eliöt, jotka saavat energiaa epäorgaanisista aineista.

Miksi homeostaasin ylläpito on vaikeaa murtovedessä?

Vedessä on sekä suolaista että makeaa vettä, joten veden ja suolojen tasapainoa on säädeltävä jatkuvasti.

1. Mikä seuraavista on männyn taimelle bioottinen ympäristötekijä? — Hirvien laidunnus taimikossa
2. Järven rantakasvin kasvua tutkitaan. Mikä sen ympäristötekijöitä koskeva väittämä on oikein? — Kasveja syövät hyönteiset ovat bioottinen tekijä, vaikka niiden määrä riippuu lämpötilasta.
3. Mikä sietoaluetta ja optimialuetta koskeva väittämä on oikein? — Optimialue on sietoalueen sisällä, ja siellä lajin lisääntyminen on tehokkainta.
4. Erään kalalajin poikasia kasvatettiin eri lämpötiloissa. Kasvu (mm vuorokaudessa) oli 4 °C:ssa 0,2, 8 °C:ssa 0,9, 12 °C:ssa 1,4, 16 °C:ssa 1,3 ja 20 °C:ssa 0,5. 24 °C:ssa poikaset kuolivat. Mikä päätelmä on oikein? — Optimialue on noin 12–16 °C, ja ylempi sietoraja on 20 ja 24 °C:n välillä.
5. Lajin optimilämpötila on noin 15 °C ja sietoalue 5–25 °C. Mitä tapahtuu, kun elinympäristön lämpötila nousee 15 asteesta 23 asteeseen? — Yksilöt selviävät, mutta lisääntyminen heikkenee.
6. Kasvilajin sietoalue on lämpötilan suhteen 2–28 °C, maaperän pH:n suhteen 4,5–7,5 ja kosteuden suhteen 20–80 %. Paikassa lämpötila on 15 °C, pH 7,2 ja kosteus 45 %. Mikä on rajoittava tekijä? — pH, koska sen arvo on lähimpänä sietorajaa
7. Mikä rajoittavaa tekijää koskeva väittämä on oikein? — Sama laji voi olla rajoitettu eri paikoissa eri tekijöillä.
8. Ilmastodiagrammin mukaan paikan kuukausien keskilämpötila on yli +5 °C touko–syyskuussa ja alle 0 °C marras–maaliskuussa. Mikä päätelmä on oikein? — Kasvukausi on noin viisi kuukautta, ja kasvien on kestettävä pitkä pakkaskausi.
9. Paikan kuukausien keskilämpötilat tammikuusta joulukuuhun ovat −9, −8, −4, 2, 8, 13, 16, 14, 9, 3, −2 ja −6 °C. Kuinka pitkä on kasvukausi, kun siihen lasketaan kuukaudet, joiden keskilämpötila on yli +5 °C? — viisi kuukautta
10. Mikä trooppista sademetsää ja pohjoista havumetsää koskeva väittämä on oikein? — Sademetsän kasvit voivat yhteyttää ympäri vuoden, koska valoa ja lämpöä riittää joka kuukausi.
11. Mikä sopeutumaa koskeva väittämä on oikein? — Sopeutuma on perinnöllinen, ja se yleistyy, koska sen kantajat jättävät enemmän jälkeläisiä.
12. Saaren talvet muuttuivat kylmemmiksi, ja kymmenen sukupolven kuluttua saaren myyrillä oli keskimäärin paksumpi turkki kuin ennen. Mikä selitys on oikein? — Paksuturkkiset selvisivät talvista ja saivat enemmän poikasia, joten paksun turkin alleelit yleistyivät.
13. Mikä sopeutuma ja sen tyyppi on yhdistetty oikein? — Ruokavarastojen kerääminen syksyllä – käyttäytymissopeutuma
14. Mikä seuraavista on toiminnallinen sopeutuma? — Jäämeren kalan entsyymien optimilämpötila on lähellä nollaa.
15. Mikä hylkeen ominaisuus ja sen hyöty on yhdistetty oikein? — Virtaviivainen ruumiinmuoto – vähentää veden vastusta uidessa
16. Saimaannorpan poikanen eli kuutti syntyy jäälle. Mikä kuutin sopeutumia koskeva väittämä on oikein? — Kuutin paksu karvapeite eristää lämpöä, kun se makaa jäällä.
17. Mikä ekolokeroa koskeva väittämä on oikein? — Realisoitunut ekolokero on perusekolokeroa pienempi, koska kilpailu rajaa sitä.
18. Kasvilaji A kasvaa luonnossa kuivilla rinteillä. Kun kilpaileva laji B poistettiin koealalta, laji A levisi myös kosteisiin notkoihin. Mikä päätelmä on oikein? — Lajin A perusekolokero on laajempi kuin sen realisoitunut ekolokero.
19. Kaksi tiaislajia syö samassa metsässä hyönteisiä. Toinen ruokailee latvuksen oksilla ja toinen rungoilla. Mikä väittämä on oikein? — Lajien ekolokerot ovat erilaistuneet, mikä vähentää kilpailua.
20. Mikä trooppisen sademetsän ja suomalaisen havumetsän ekolokeroita koskeva väittämä on oikein? — Sademetsän monet lajit ovat erikoistuneet kapeisiin ekolokeroihin, kuten yhteen ravintoon.
21. Lajin levinneisyys loppuu pohjoisessa alueelle, jossa tammikuun keskilämpötila on alle −8 °C, ja etelässä alueelle, jossa elää sen tehokkaampi kilpailija. Mikä väittämä on oikein? — Pohjoisrajan aiheuttaa abioottinen tekijä ja eteläisen rajan bioottinen tekijä.
22. Mikä levinneisyyttä koskeva väittämä on oikein? — Laji voi puuttua alueelta, jonka abioottiset olot sopivat, jos kilpailija tai saalistaja rajaa sen.
23. Mikä selittää, miksi ilmaston lämmetessä monen lajin levinneisyysalue siirtyy pohjoiseen? — Sietoalueelle sopivat olot siirtyvät pohjoiseen, ja lajit leviävät niiden perässä.
24. Vaihtolämpöinen sammakkoeläin elää Suomessa levinneisyysalueensa pohjoisreunalla. Mikä on todennäköinen seuraus ilmaston lämpenemisestä? — Lajin aktiivisuus ja elinvoima voivat kasvaa, mutta tulokaslajit voivat kilpailla sen kanssa.
25. Mikä vaihtolämpöisiä ja tasalämpöisiä eläimiä koskeva väittämä on oikein? — Tasalämpöinen eläin pysyy talvella toimintakykyisenä, mutta se tarvitsee paljon ravintoa.
26. Eläimen P kehon lämpötila on 37 °C, kun ympäristön lämpötila on −10, 10 tai 30 °C. Eläimen Q kehon lämpötila on samoissa oloissa −9, 11 ja 31 °C. Mikä päätelmä on oikein? — P on tasalämpöinen ja Q vaihtolämpöinen, joten Q:n toiminta hidastuu kylmässä.
27. Aktiivinen eläin kuluttaa 400 kJ energiaa vuorokaudessa. Horroksessa sen kulutus on 4 % aktiivisesta. Kuinka paljon energiaa kuluu 100 horrosvuorokauden aikana? — 1 600 kJ
28. Miksi horros hyödyttää erityisesti pientä tasalämpöistä eläintä? — Se varastoi vähän vararavintoa, ja korkean ruumiinlämmön ylläpito kuluttaa paljon energiaa.
29. Andien vuoristossa elävät pienet kolibrit vaipuvat öisin horrokseen. Mikä elinympäristön piirre suosii tätä? — Yöt ovat kylmiä, ja kukat sulkeutuvat yöksi, joten ravintoa ei saa.
30. Siilin ruumiinlämpö laskee talvella noin +5 asteeseen, ja sammakon ruumiinlämpö seuraa veden lämpötilaa. Mikä väittämä on oikein? — Siili on talvihorroksessa ja sammakko kylmänhorroksessa.
31. Mikä talvehtimisen muotoja koskeva väittämä on oikein? — Talvihorroksessa tasalämpöisen eläimen ruumiinlämpö pysyy nollan yläpuolella.
32. Mikä jäänestoaineita koskeva väittämä on oikein? — Ne estävät jääkiteiden syntyä soluissa, joten solukalvot eivät rikkoudu.
33. Kirvoista talvehtivat ainoastaan munat. Mikä selitys on oikein? — Aikuiset eivät selviä pakkasesta ilman ravintokasveja, mutta muna kestää talven.
34. Mikä talviturkkia ja rasvaa koskeva väittämä on oikein? — Ruskeassa rasvassa rasvasta vapautuu suoraan lämpöä.
35. Metsäjäniksen turkki muuttuu talveksi valkoiseksi. Mihin ympäristötekijään värinvaihdos on sopeutuma? — Saalistukseen, koska valkoinen jänis erottuu lumesta huonosti.
36. Teeri kaivautuu pakkasyöksi lumikieppiin. Mikä väittämä on oikein? — Lumen alla on lähes nolla astetta, joten lintu menettää vähemmän lämpöä kuin pinnalla.
37. Talitiainen pörhistää höyhenensä pakkasella. Miksi pörhistys säästää lämpöä? — Höyhenten väliin jää enemmän ilmaa, ja ilmakerros eristää.
38. Mikä karaistumista koskeva väittämä on oikein? — Karaistuessaan kasvi vähentää solujen vesipitoisuutta, joten solut jäätyvät huonommin.
39. Puun taimi siirrettiin lokakuussa lämpimään kasvihuoneeseen, eikä se karaistunut. Mitä tapahtuu, jos taimi viedään joulukuussa ulos pakkaseen? — Sen solut jäätyvät helpommin, ja se voi saada jäätymisvaurioita.
40. Miksi lehtipuu pudottaa lehtensä ennen talvea? — Lehdistä haihtuisi vettä, eikä puu saa jäätyneestä maasta uutta.
41. Mikä lehtiä ja neulasia koskeva väittämä on oikein? — Ennen lehtien putoamista puu hajottaa klorofyllin ja varastoi aineet runkoon ja oksiin.
42. Monet siemenet itävät vasta kylmäjakson jälkeen. Mikä hyöty tästä on? — Siemen ei idä syksyn lämpiminä päivinä, jolloin taimi kuolisi talvella.
43. Mikä silmuja koskeva väittämä on oikein? — Silmusuomut suojaavat silmun sisällä olevaa kasvupistettä ja uusia lehtiä.
44. Yli 500 metrin syvyydessä olevasta jääluolasta on löydetty äyriäisiä. Mikä niiden ympäristötekijöitä koskeva väittämä on oikein? — Valon puute on abioottinen tekijä, ja siksi ravinnosta kilpaillaan, mikä on bioottinen tekijä.
45. Mikä sopeutuma auttaa eliötä elämään hyvin kylmässä vedessä? — Matalan optimilämpötilan entsyymit, jotka toimivat lähellä nollaa
46. Valottomassa luolassa ei ole yhteyttäviä eliöitä. Mitkä voivat toimia siellä perustuottajina? — Kemosynteettiset bakteerit, jotka saavat energiaa epäorgaanisista aineista
47. Hirvet syövät männyn taimia, ja taimikko harvenee. Koska hirvi on elollinen, sen laidunnus on männylle {0} ympäristötekijä. — bioottinen
48. Kalalajin poikaset kasvavat nopeimmin 12–16 °C:ssa, hitaammin 4 °C:ssa ja 20 °C:ssa, ja 24 °C:ssa ne kuolevat. Lämpötilaväli 12–16 °C on lajin {0}. — optimialue
49. Kasvin sietoalue on pH 5–7. Kasvupaikan pH on 5,1, ja muut tekijät ovat keskellä sietoalueitaan. pH on tällä paikalla kasvin {0} tekijä. — rajoittava
50. Ilmastodiagrammissa kuukauden keskilämpötila on yli +5 °C kesä-, heinä-, elo- ja syyskuussa. Paikan kasvukausi kestää siis noin {0} kuukautta. — neljä
51. Paksuturkkiset myyrät selviävät kylmistä talvista paremmin ja saavat enemmän poikasia, joten paksu turkki yleistyy populaatiossa sukupolvien kuluessa. Ilmiötä sanotaan {0}. — luonnonvalinnaksi
52. Orava kerää syksyllä käpyjä ja sieniä talven varalle. Koska kyse on eläimen toiminnasta eikä sen rakenteesta tai fysiologiasta, se on {0}. — käyttäytymissopeutuma
53. Hylkeen ruumis kapenee kohti päätä ja pyrstöä, joten vesi virtaa sen ohi pienellä vastuksella. Ruumiinmuoto on siis {0}. — virtaviivainen
54. Kun koealalta poistettiin kilpaileva laji, laji A levisi uusille kasvupaikoille. Ennen poistoa lajin A esiintymisalue oli kilpailun kaventama, eli se oli lajin {0} ekolokero. — realisoitunut
55. Kaksi tiaislajia syö samaa hyönteisravintoa. Toinen ruokailee latvuksen oksilla ja toinen rungoilla, mikä vähentää lajien välistä {0}. — kilpailua
56. Lajin levinneisyys loppuu etelässä, vaikka lämpötila sopisi sille. Etelässä elää toinen laji, joka käyttää samaa ravintoa tehokkaammin. Lajin eteläraja johtuu siis {0}. — kilpailusta
57. Lajin pohjoisraja on siinä, missä talvet käyvät sille liian kylmiksi. Kun ilmasto lämpenee, lajin levinneisyysalueen pohjoisraja siirtyy todennäköisesti {0}. — pohjoiseen
58. Eläimen kehon lämpötila on 2 °C, kun ilma on 1 °C, ja 25 °C, kun ilma on 24 °C. Koska kehon lämpötila seuraa ympäristöä, eläin on {0}. — vaihtolämpöinen
59. Aktiivinen siili kuluttaa vuorokaudessa 300 kJ energiaa, ja horroksessa sen kulutus on 5 % tästä. Horroksessa siili kuluttaa vuorokaudessa {0} kJ. — 15
60. Tasalämpöisen eläimen ruumiinlämpö laskee talvella säädellysti noin +4 asteeseen, ja kovalla pakkasella eläin tuottaa lämpöä, jotta keho ei jäädy. Eläin on {0}. — talvihorroksessa
61. Hyönteisen toukan kehon lämpötila laskee talvella −15 asteeseen, mutta sen soluihin ei synny jääkiteitä. Syksyllä sen soluihin on muodostunut {0}. — jäänestoaineita
62. Kärpän turkki muuttuu talveksi valkoiseksi, joten kärppä erottuu lumesta huonosti. Värinvaihdos auttaa sitä saalistuksen suhteen, joten se on sopeutuma {0} ympäristötekijään. — bioottiseen
63. Pakkasella lintu nostaa höyhenensä pystyyn. Höyhenten väliin jää silloin enemmän {0}, joka eristää lämpöä. — ilmaa
64. Syksyllä kasvi vähentää solujensa vesipitoisuutta ja muuttaa solunesteen koostumusta, joten sen solut jäätyvät talvella huonommin. Tätä valmistautumista sanotaan {0}. — karaistumiseksi
65. Jäätyneestä maasta puu ei saa vettä. Jos lehdet jäisivät puuhun talveksi, niistä {0} vettä, ja puu kuivuisi. — haihtuisi
66. Siemen itää vasta, kun se on ollut viikkoja kylmässä. Näin se ei idä lämpimänä syyspäivänä juuri ennen {0}. — talvea
67. Valottomassa luolassa ei ole yhteyttäviä eliöitä. Perustuottajina toimivat bakteerit, jotka saavat energiansa epäorgaanisista aineista eli tekevät {0}. — kemosynteesiä