Aihe on ”Some ja/tai yksinäisyys”. Opiskelijan teksti kertoo kolmen aineiston sisällön tarkasti ja päättyy virkkeeseen ”Aiheesta on siis monia mielipiteitä.” Mikä muutos tekisi tekstistä parhaiten pohtivan?

Teksti punnitsee näkemyksiä ja kertoo oman kantansa.

Aihe on ”Puhelin koulussa”. Mikä virke sopii parhaiten kantaa ottavan tekstin ytimeksi?

Puhelinkielto on koululle helppo vastaus ongelmaan, jonka aikuiset opettivat.

Aihepiiri on Raja. Mikä aiheista tarkastelee aihepiiriä etiikan ja vastuun suunnasta?

Kenellä on oikeus vetää raja?

Opiskelija empii kahden aiheen välillä. Mikä on paras peruste valita aihe?

Aiheesta syntyy oma virke, jota aineistot tukevat.

Aihe on ”Harrastukset ja/tai raha”. Mikä virke näyttää parhaiten, että kirjoittaja on löytänyt aiheesta jännitteen?

Harrastus, jonka piti tuoda iloa, on perheen suurin menoerä.

Aihe on ”Musiikki ja/tai yhteisö”. Mikä näkökulma on rajattu niin, että siitä voi kirjoittaa yhden tiiviin tekstin?

Kuoro on harvoja paikkoja, joissa eri-ikäiset tekevät yhdessä.

Aihe on ”Vanheneminen ja/tai yhteisö”. Mikä näkökulma on rajattu tarkimmin?

Kun kyläkauppa suljetaan, iäkäs menettää myös päivän ainoan keskustelun.

Opiskelija rajaa näkökulmaa ”nuoret ja raha” lisäämällä siihen tarkennuksen. Mikä tarkennus tekee näkökulmasta tarkimman?

nuoret ja kesätyöpalkka, joka kuluu viikossa

Aihe on ”Kiire”. Mikä kysymys toimii parhaiten pohtivan tekstin näkökulmana?

Kenen kiire vie koululaiselta leikin?

Pohtiva teksti kysyy aloituksessa: ”Kenelle kaupungin uusi uimahalli rakennetaan?” Mikä lopetuksen virke vastaa kysymykseen parhaiten?

Halli rakennetaan kilpauimareille, vaikka sen maksavat myös polskijat.

Aihe on ”Muoti ja/tai vastuu”. Mikä virke on väite, jonka voi kiistää ja joka siksi pitää perustella?

Halpa vaate on kallis, mutta laskun maksaa joku muu.

Kantaa ottavan tekstin näkökulma on: ”Koulujen pitäisi luopua kotitehtävistä.” Mikä jatko vahvistaa näkökulmaa eniten?

…vaikka osa oppilaista hyötyy kertaamisesta.

Aihe on ”Luonto ja/tai mielenrauha”. Opiskelijan näkökulma: metsäretki ei rauhoita, jos sitä suoritetaan kuntosovelluksen kanssa. Mikä otsikko sopii tekstille parhaiten?

Askelmittari ei kuule linnunlaulua

Kaksi opiskelijaa valitsee aiheen ”Kenen ehdoilla kaupunkia rakennetaan?” ja antaa tekstilleen saman otsikon kuin aiheella. Toinen kirjoittaa asukkaiden äänestä, toinen autoista. Mitä otsikko kertoo lukijalle näistä teksteistä?

Otsikko ei erota tekstejä eikä kerro kummankaan näkökulmaa.

Kantaa ottava teksti väittää, että lehtipuhaltimet pitäisi kieltää asuinalueilla. Sävy on kärkevä ja leikillinen. Mikä otsikko sopii tekstiin sisällöltään ja tyyliltään parhaiten?

Haravalla on hiljaisempi ääni

Pohtiva teksti kysyy, voiko ystävyys kestää, kun ystävät muuttavat eri kaupunkeihin. Teksti päätyy siihen, että ystävyys muuttuu mutta ei katoa. Mikä otsikko sopii tekstiin parhaiten?

Mitä jää, kun ystävä muuttaa?

Opiskelijan työotsikko on ”Verkkokauppa tappaa kivijalkakaupat”. Kirjoittaessaan hän päätyy siihen, että kaupat sulkee kaupungin vuokrapolitiikka eikä verkkokauppa. Mikä on paras ratkaisu?

Hän vaihtaa otsikon vastaamaan tekstin johtopäätöstä.

Valmiin tekstin otsikko on: ”Miksi meidän kaikkien pitäisi välittää siitä, mitä kaupungin keskustassa tapahtuu tulevina vuosina?” Teksti väittää, että keskustaan tarvitaan asuntoja eikä uusia toimistoja. Mikä muutos parantaa otsikkoa eniten?

Otsikko lyhennetään ja siihen nostetaan väite.

Aihe on ”Pukeutuminen ja/tai vapaus”. Opiskelijan näkökulma koskee koulun pukeutumissääntöjä. Mikä virke sopii parhaiten aloituksen viimeiseksi virkkeeksi?

Säännöt opettavat tytöille, että heidän vaatteensa ovat muiden ongelma.

Teksti väittää, että kesätyö opettaa nuorelle enemmän kuin kesäkurssi. Yksi kappale kuuluu: ”Kesätyössä oppii olemaan ajoissa ja kuuntelemaan esihenkilöä. Toisaalta nuorten työttömyys on suuri ongelma, ja moni ei saa kesätöitä. Yritysten pitäisi palkata enemmän nuoria. Valtio voisi tukea tätä.” Mikä kuvaa kappaleen ongelmaa parhaiten?

Kappale alkaa perustelusta mutta siirtyy nuorten työttömyyteen.

Opiskelija huomaa kirjoittaessaan, että kiinnostavin ajatus syntyi vasta neljännessä kappaleessa ja se vie eri suuntaan kuin aloitus. Aikaa on jäljellä. Mikä on paras ratkaisu?

Hän tekee uudesta ajatuksesta näkökulman ja muuttaa aloituksen.

Teksti väittää, että kaupunginosan vanha puutalo pitää säilyttää nuorisotilana. Mikä virke toimii parhaiten lopetuksen viimeisenä virkkeenä?

Kun talo säilyy, nuoret saavat paikan, jossa oppia kuulumaan kaupunginosaan.

Aiheesta näkökulmaan

Millaista tekstiä kirjoitustaidon koe pyytää?: Pohtivaa tai kantaa ottavaa tekstiä, jossa käytetään aineistoja.
Montako aineistoa tekstissä pitää vähintään käyttää?: Kahta. Aineistoja on kokeessa kuudesta kahdeksaan.
Mikä on tekstin enimmäispituus?: 6 000 merkkiä ilman välilyöntejä.
Mikä ero on pohtivalla ja kantaa ottavalla tekstillä?: Pohtiva tarkastelee kysymystä eri puolilta ja päätyy perusteltuun ajatukseen. Kantaa ottava esittää väitteen ja perustelee sen.
Mikä ero on aihepiirillä ja aiheella?: Aihepiiri on koko kokeen laaja käsite, esimerkiksi Kaupunki. Aihe on yksi numeroitu otsikko sen alla, ja niistä valitaan yksi.
Mitä aiheen suunta kertoo?: Mistä suunnasta aihe tarkastelee aihepiiriä, esimerkiksi yksilö, yhteisö, etiikka, kulttuuri, raha tai muutos.
Miten tunnistat hyvän aiheen itsellesi?: Näet aiheessa jännitteen ja osaat sanoa siitä yhden oman virkkeen.
Mikä ero on aiheella ja näkökulmalla?: Aihe on laaja alue. Näkökulma on rajattu osa siitä ja oma ajatuksesi siitä.
Mitä ”ja/tai” aiheessa tarkoittaa?: Aiheen voi rajata: kirjoittaa ensimmäisestä asiasta, toisesta tai molemmista.
Millä kolmella kysymyksellä aihetta voi rajata?: Kuka? Missä? Mikä puoli?
Millainen kysymys sopii pohtivan tekstin näkökulmaksi?: Kysymys, johon on useampi perusteltu vastaus. Ei kyllä tai ei -kysymys, jonka vastaus on selvä jo ennen tekstiä.
Millainen väite sopii kantaa ottavan tekstin näkökulmaksi?: Väite, jonka voi kiistää ja joka siksi pitää perustella.
Mitä myönnytys tekee väitteelle?: Näyttää, että kirjoittaja tuntee vastaväitteen, esimerkiksi ”vaikka se tarkoittaa välillä meteliä”.
Saako aiheen otsikkoa käyttää tekstin otsikkona?: Ei. Tehtävänanto pyytää omaa otsikkoa, joka kertoo tekstin näkökulman.
Mihin kahteen asiaan otsikon pitää sopia?: Näkökulman sisältöön ja tekstin tyyliin eli sävyyn.
Mikä ero on työotsikolla ja lopullisella otsikolla?: Työotsikko auttaa pysymään näkökulmassa kirjoittaessa. Lopullinen otsikko tarkistetaan, kun teksti on valmis.
Mitä aloitus tekee?: Herättää kiinnostuksen ja kertoo näkökulman.
Miten testaat, kuuluuko kappale tekstiin?: Kysy, mitä kappale kertoo näkökulmastasi. Ydinvirke kertoo, miten kappale liittyy siihen.
Mistä tunnistat ajelehtivan näkökulman?: Kappale ei liity väitteeseen, aineisto on mukana vain siksi, että se on olemassa, tai loppu vastaa eri kysymykseen kuin alku.
Mitä lopetus tekee?: Palaa näkökulmaan ja sanoo sen syvemmin kuin aloitus avaamatta uutta aihetta.

Aihe on ”Some ja/tai yksinäisyys”. Opiskelijan teksti kertoo kolmen aineiston sisällön tarkasti ja päättyy virkkeeseen ”Aiheesta on siis monia mielipiteitä.” Mikä muutos tekisi tekstistä parhaiten pohtivan? — Teksti punnitsee näkemyksiä ja kertoo oman kantansa.
Aihe on ”Puhelin koulussa”. Mikä virke sopii parhaiten kantaa ottavan tekstin ytimeksi? — Puhelinkielto on koululle helppo vastaus ongelmaan, jonka aikuiset opettivat.
Aihepiiri on Raja. Mikä aiheista tarkastelee aihepiiriä etiikan ja vastuun suunnasta? — Kenellä on oikeus vetää raja?
Aihepiiri on Peli. Opiskelija haluaa kirjoittaa siitä, miten mobiilipelit tienaavat lasten ostoksilla. Mikä aihe sopii tähän parhaiten? — Pelit liiketoimintana
Opiskelija empii kahden aiheen välillä. Mikä on paras peruste valita aihe? — Aiheesta syntyy oma virke, jota aineistot tukevat.
Aihe on ”Harrastukset ja/tai raha”. Mikä virke näyttää parhaiten, että kirjoittaja on löytänyt aiheesta jännitteen? — Harrastus, jonka piti tuoda iloa, on perheen suurin menoerä.
Aihe on ”Musiikki ja/tai yhteisö”. Mikä näkökulma on rajattu niin, että siitä voi kirjoittaa yhden tiiviin tekstin? — Kuoro on harvoja paikkoja, joissa eri-ikäiset tekevät yhdessä.
Aihe on ”Vanheneminen ja/tai yhteisö”. Mikä näkökulma on rajattu tarkimmin? — Kun kyläkauppa suljetaan, iäkäs menettää myös päivän ainoan keskustelun.
Opiskelija rajaa näkökulmaa ”nuoret ja raha” lisäämällä siihen tarkennuksen. Mikä tarkennus tekee näkökulmasta tarkimman? — nuoret ja kesätyöpalkka, joka kuluu viikossa
Aihe on ”Kiire”. Mikä kysymys toimii parhaiten pohtivan tekstin näkökulmana? — Kenen kiire vie koululaiselta leikin?
Pohtiva teksti kysyy aloituksessa: ”Kenelle kaupungin uusi uimahalli rakennetaan?” Mikä lopetuksen virke vastaa kysymykseen parhaiten? — Halli rakennetaan kilpauimareille, vaikka sen maksavat myös polskijat.
Aihe on ”Muoti ja/tai vastuu”. Mikä virke on väite, jonka voi kiistää ja joka siksi pitää perustella? — Halpa vaate on kallis, mutta laskun maksaa joku muu.
Kantaa ottavan tekstin näkökulma on: ”Koulujen pitäisi luopua kotitehtävistä.” Mikä jatko vahvistaa näkökulmaa eniten? — …vaikka osa oppilaista hyötyy kertaamisesta.
Aihe on ”Luonto ja/tai mielenrauha”. Opiskelijan näkökulma: metsäretki ei rauhoita, jos sitä suoritetaan kuntosovelluksen kanssa. Mikä otsikko sopii tekstille parhaiten? — Askelmittari ei kuule linnunlaulua
Kaksi opiskelijaa valitsee aiheen ”Kenen ehdoilla kaupunkia rakennetaan?” ja antaa tekstilleen saman otsikon kuin aiheella. Toinen kirjoittaa asukkaiden äänestä, toinen autoista. Mitä otsikko kertoo lukijalle näistä teksteistä? — Otsikko ei erota tekstejä eikä kerro kummankaan näkökulmaa.
Kantaa ottava teksti väittää, että lehtipuhaltimet pitäisi kieltää asuinalueilla. Sävy on kärkevä ja leikillinen. Mikä otsikko sopii tekstiin sisällöltään ja tyyliltään parhaiten? — Haravalla on hiljaisempi ääni
Pohtiva teksti kysyy, voiko ystävyys kestää, kun ystävät muuttavat eri kaupunkeihin. Teksti päätyy siihen, että ystävyys muuttuu mutta ei katoa. Mikä otsikko sopii tekstiin parhaiten? — Mitä jää, kun ystävä muuttaa?
Opiskelijan työotsikko on ”Verkkokauppa tappaa kivijalkakaupat”. Kirjoittaessaan hän päätyy siihen, että kaupat sulkee kaupungin vuokrapolitiikka eikä verkkokauppa. Mikä on paras ratkaisu? — Hän vaihtaa otsikon vastaamaan tekstin johtopäätöstä.
Valmiin tekstin otsikko on: ”Miksi meidän kaikkien pitäisi välittää siitä, mitä kaupungin keskustassa tapahtuu tulevina vuosina?” Teksti väittää, että keskustaan tarvitaan asuntoja eikä uusia toimistoja. Mikä muutos parantaa otsikkoa eniten? — Otsikko lyhennetään ja siihen nostetaan väite.
Aihe on ”Pukeutuminen ja/tai vapaus”. Opiskelijan näkökulma koskee koulun pukeutumissääntöjä. Mikä virke sopii parhaiten aloituksen viimeiseksi virkkeeksi? — Säännöt opettavat tytöille, että heidän vaatteensa ovat muiden ongelma.
Teksti väittää, että kaupungin skeittipuisto pitäisi rakentaa keskustaan eikä laitakaupungille. Tekstin ydinvirkkeet: (1) Keskustassa nuoret näkyvät, ja näkyminen kuuluu kaupunkiin. (2) Skeittauksen harrastajia on kaupungissa yhä enemmän. (3) Laitakaupungille on keskustasta pitkä bussimatka. (4) Meluhaitta on todellinen, mutta sen voi ratkaista rakentamalla. Mikä ydinvirke palvelee näkökulmaa heikoimmin? — Virke 2
Teksti väittää, että kesätyö opettaa nuorelle enemmän kuin kesäkurssi. Yksi kappale kuuluu: ”Kesätyössä oppii olemaan ajoissa ja kuuntelemaan esihenkilöä. Toisaalta nuorten työttömyys on suuri ongelma, ja moni ei saa kesätöitä. Yritysten pitäisi palkata enemmän nuoria. Valtio voisi tukea tätä.” Mikä kuvaa kappaleen ongelmaa parhaiten? — Kappale alkaa perustelusta mutta siirtyy nuorten työttömyyteen.
Opiskelija huomaa kirjoittaessaan, että kiinnostavin ajatus syntyi vasta neljännessä kappaleessa ja se vie eri suuntaan kuin aloitus. Aikaa on jäljellä. Mikä on paras ratkaisu? — Hän tekee uudesta ajatuksesta näkökulman ja muuttaa aloituksen.
Teksti väittää, että kaupunginosan vanha puutalo pitää säilyttää nuorisotilana. Mikä virke toimii parhaiten lopetuksen viimeisenä virkkeenä? — Kun talo säilyy, nuoret saavat paikan, jossa oppia kuulumaan kaupunginosaan.